Torstaina aamutuimaan eturivin maahanmuuttokriittisten valtioiden johtajat kokoontuivat Brysselissä epäviralliseen kokoukseen, jossa nuijaa heilutti Italian pääministeri Giorgia Meloni. Aiheena olivat maahanmuuton ”innovatiiviset ratkaisut”, joista Melonilla oli uunituoretta näyttöä.
Ensimmäiset Italian Albaniaan lähettämistä laittomista siirtolaisista olivat juuri saapuneet Shengjinin satamaan matkallaan Italian ulkoistamaan pidätys- ja palautuskeskukseen.
Mikä vielä kesällä tuntui mahdottomalta, onkin nyt arkipäivää, jonka valkenemista seurataan suurella kiinnostukselle Euroopan komission johdossa asti. Kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset voimat ovat menneet voimalla eteenpäin kansallisissa vaaleissa ja se pakottanut myös perinteiset puolueet uuteen ajatteluun – ehkä Suomen vihervasemmistoa lukuun ottamatta.
EU:n turvapaikkasopimus uuteen tarkasteluun
Melonin johtamissa epävirallisissa keskusteluissa käytiin läpi varsinkin ”kolmannen turvallisen maan” käsitettä eli ennen kaikkea valtioita, joihin EU käytännössä voisi ulkoistaa turvapaikkaprosessin tai sen osia.
Asia on Italian mukaan sovittava ennen EU:n uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa. Kyseinen sopimus itse asiassa natisee liitoksissaan jo nyt.
Italian, Tanskan, Alankomaiden ja Euroopan komission lisäksi kokoukseen osallistuivat Itävallan, Kyproksen, Tšekin tasavallan, Kreikan, Unkarin, Maltan, Puolan ja Slovakian johtajat.
Maat sopivat jatkavansa tiivistä yhteistyötä myös tulevia Eurooppa-neuvoston kokouksia ajatellen, tavoitteenaan tiukentaa Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaa ja tehdä siitä siten entistä tehokkaampaa.
Syyrialla keskeinen rooli
Melionin johtamissa keskusteluissa nousi esiin myös EU:n ja Syyrian suhteiden normalisointi. Diplomaattisuhteiden palauttaminen helpottaisi Eurooppaan tulleiden syyrialaisten pakolaisten palauttamista kotimaahansa.
Tarve on tällä hetkellä entistäkin kriittisempi, sillä sadat tuhannet sisällissotaa Libanoniin paenneet syyrialaiset ovat joutuneet palaamaan kotimaahansa Israelin ja Hizbollahin sotatoimien alta. Myös kymmenet tuhannet libanonilaiset ovat paenneet pommituksia Syyriaan.
Turvaa hakevien paine Eurooppaa kohtaan voi talvella kasvaa monesta syystä. Lähi-idän tilanteen lisäksi myös Venäjän pommituksissa osin tuhoutuneen Ukrainan energiantuotantokapasiteetin takia. Osa Sudanin sisällissotaa pakenevista 10 miljoonasta ihmisestäkin voi pian ilmestyä Euroopan rajoille.
