Yle
Sauli Niinistön vaalitentti sisälsi myös tiukkoja kysymyksiä. Kuten toimittaja Marja Sannikka alussa totesi, Ylen maanantai-iltaisen vaalitentin ehdokas oli lähtökohdiltaan täysin eri asemassa kuin muut. Olihan kyseessä istuva presidentti, jolla on galluppien mukaan huikea kannatus.
Samalla studioraati ennusteli, että liiallinen itsevarmuus ja ylimielisyys saattavat myös kostautua.
– Sauli Niinistö on itse itsensä suurin uhka, totesi politiikan tutkija Erkka Railo.
Niinistön studiossa pitämä puhe kaksikielisine aloituksineen toi väkisinkin mieleen presidentin uudenvuodenpuheet, vaikkei siinä ‘medborgareita’ mainittukaan.
Sauli Niinistön puheen kantavana teemana oli rauha. Niinistö otti esille valtavan määrän asioita, kuten puolustusvoimat, läntisen yhteistyön, Nato-kumppanuuden, suorat yhteydet Yhdysvaltoihin, YK:n voimaannuttamisen ja EU:n roolin turvallisuusyhteisönä, mutta ei puhunut kovin syvällisesti niistä mistään.
Idän suhteista Niinistö oli sitä mieltä, että ne ovat niin hyvät kuin olla voi, ottaen huomioon Krimin ja Ukrainan tilanteet ja taloussanktiot.
Niinistö oli huolissaan ihmiskunnan ja luonnon tasapainon järkkymisestä. Hän otti esille huiman väestönlisäyksen erityisesti kehitysmaissa, ja mainitsi, että se voi johtaa kansainvaelluksiin.
Toimittaja Seija Vaaherkumpu aloitti varsinaisen vaalitentin henkilökohtaisella kysymyksellä Niinistön tupakoinnin lopettamisesta. Kysymys oli poimittu kadulla haastateltujen kansalaisten kommenteista.
Tiukkoja asiakysymyksiäkin nähtiin, kun toimittaja Vaaherkumpu otti esille sen, että Niinistö ohitti vaalikoneessa kysymyksen Nato-jäsenyydestä.
– Miksi suoran vastauksen antaminen niin vaikeaa? Vaaherkumpu kysyi.
Ehdokas selitteli monisanaisesti muuttuvista olosuhteista ja tilannekohtaisesta harkinnasta, eikä sitä suoraa vastausta saatu vieläkään. Tämä saattoi olla myös pettymys monille Naton kannattajille.
Maahanmuuttopolitiikasta Niinistö oli sitä mieltä, että välittömässä hädässä olevia on autettava ja tulijoiden on hyväksyttävä suomalaiset arvot.
Esimerkkinä Niinistö kertoi tarinan tuntemastaan irakilaismiehestä, joka oli sanonut, että kun lähden kauppaan, käyttäydyn kuin suomalainen, mutta kun tulen kotiin, siellä vallitsee irakilainen kulttuuri.
Istuva presidentti piti suurena virheenä, jos EU:n jäsenmaat alkavat kukin harrastaa omaa maahanmuuttopolitiikkaansa, varsinkin torjuvaa sellaista, ja piti tärkeänä, että EU ottaa ohjat käsiinsä.
Kesäisestä hallituskriisistä Niinistö halusi antaa sellaisen kuvan, että hän ei millään muotoa halunnut hallituksen takuumieheksi, vaan oli koko ajan pikemminkin sitä mieltä, että “olisi hallituksen voinut kaataakin”.
Perussuomalaisten puheenjohtajavaaleihin liittyviä kommenttejaan Niinistö ei halunnut täsmentää, vaan sanoi vain todenneensa ulkonaisen faktan, että puolue näyttää eri puoleelta puheenjohtajan vaihduttua.
Vaalitentin ehkä tiukin kysymys liittyi Paavo Väyrysen väitteeseen, että Suomi vietiin perustuslain vastaisesti euroon Niinistön toimiessa kaksoisroolissa ensin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1994, kun valiokunta antoi lausunnon EU-liittymissopimuksesta, ja sitten Lipposen hallituksen valtiovarainministerinä keväällä 1998.
Niinistö vastasi, että hallituksen menettelytapa oli perustuslain mukainen ja vetosi siihen, että ei hän yksin Suomea euroon vienyt.
– Oli siinä jotain kavereitakin: hallitus ja 135 kansanedustajaa, lohkaisi Niinistö hauskuuttaen yleisöä.
Presidentti Niinistö ei vaikuttanut katuvaiselta euroon liittymisen suhteen, vaan väitti Suomen hyötyneen eurosta taloudellisesti, vaikka toimittajan mukaan ekonomistien mielipide on päinvastainen.
– Sitten se on viisaampi kuin minun mielipiteeni, Niinistö vastasi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
