LEHTIKUVA
Niinistö ja Eerola haluavat jatkaa varapuheenjohtajina
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä ilmoitti eilen, että hän haluaa jatkaa puolueen puheenjohtajistossa. Jatkokaudelle pyrkivät myös 1. varapuheenjohtaja Jussi Niinistö ja 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, puolustusministeri Jussi Niinistö ilmoittaa olevansa käytettävissä varapuheenjohtajaksi jatkossakin, mikäli kenttä niin haluaa. Niinistö haluaa edelleen tukea puolueen puheenjohtajan Timo Soinin linjaa, joka on vienyt perussuomalaiset korpivaellukselta vallan kammareihin, marginaalipuolueesta hallitukseen.
– Puolueen tulevaisuus vaikuttaa nyt paremmalta kuin koskaan ennen. Olemme täysin velaton puolue, jolla on kasvava jäsenkunta ja nyt olemme myös hallituspuolue. Näkymät ovat hyvät. Meillä on kasvupotentiaalia edelleen, ellemme itse sitä sössi. Siksi tarvitaan päättäväistä puoluejohtoa, Niinistö kertoo.
Kentältä tulee paras palaute
Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan Turun puoluekokouksessa 8.-9. elokuuta. Niinistö odottaa ennen kaikkea tapaavansa paljon kentän väkeä ympäri Suomen. Puoluekokoukset ovat puolueen virallisista tilaisuuksista ainoita, joissa koko kenttä joka puolelta maata kokoontuu yhteen.
– Puoluekokouksen virallisen osion lisäksi vähintään yhtä tärkeää on sen epävirallinen anti, sosiaalinen kanssakäyminen kenttäväen kanssa. Siellä saa myös suoraa palautetta ihmisiltä siitä, mitä on tehty oikein ja missä on menty metsään. Se on arvokasta, Niinistö toteaa.
Johtajistossa vaaditaan
politiikan tuntemusta
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola on hänkin halukas jatkamaan puheenjohtajistossa. Neljän vuoden aikana Eerola on käytännössä oppinut mitä se on, kokemusta on kertynyt riittävästi mutta vielä ei ole tapahtunut leipääntymistä hommaan.
– Viimeksi kaksi vuotta sitten joku sanoi minulle, ettei minua pitäisi valita, koska puheenjohtajistossa pitäisi olla ainakin yksi ei-kansanedustaja. Nyt minä sanon, että puheenjohtajistoon pitäisi valita ainakin yksi edustaja, joka ei olisi ministeri. Puolueen puheenjohtajistoon kuuluvan henkilön on hyvä olla päivittäin mukana politiikassa, esimerkiksi kansanedustaja, mutta ministerit eivät välttämättä ehdi paneutua riittävän hyvin kaikkiin tehtäviin, joita varapuheenjohtajalta edellytetään, Eerola pohtii.
Yhtenäisyyttä vaalittava
Puolueen tulevaisuus näyttää Eerolan mielestä todella hyvältä. Perussuomalaiset ovat saaneet vakiinnutettua sen, mikä neljä vuotta sitten nousi raketin lailla. Seuraava haaste on kahden vuoden päästä käytävät kuntavaalit.
– Tärkeintä on nyt vakiinnuttaa puolueen asema myös kuntakentällä samalla tavalla kuin se on jo vakiinnutettu eduskunta- ja EU-tasolla.
Tämän saavuttamiseksi Eerola pitää tärkeänä, että yhtenäisyyttä aletaan vaalia. Sisäiset valtataistelut on saatava kitkettyä pois ja paikallisosastoissa on ymmärrettävä samantahtisen soudun merkitys koko puolueen menestykselle.
Kuvassa: Turun puoluekokouksessa jatkokautta hakevat 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola, 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä, 1. varapuheenjohtaja Jussi Niinistö, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puheenjohtaja Timo Soini.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.