Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi sunnuntaina puolueneuvoston ministeritentissä pariinkin kysymykseen, jotka koskivat puolustusvoimien hävittäjähankintaa. Niinistön mielestä hävittäjät tarvitaan siinä kuin merivoimienkin alukset, koska eri aselajit täydentävät toisiaan. Näin on siitäkin huolimatta, että maavoimat ovat kiistatta asevoimiemme pääosa.
Niinistö otti kantaa lentokoneiden määrään. Horneteja ostettiin aikoinaan 64, niistä kaksi on mennyt rikki.
– Konemäärästä on tekeillä esiselvitys. Ei ole ilmennyt perusteita ostaa koneita vähempää kuin Horneteja. Uudet monitoimihävittäjät ovat suorituskyvyltään samaa luokkaa Hornetien kanssa. Myös määrä pysynee samana, Niinistö arvioi.
Häneltä kysyttiin, hankitaanko rahoilla amerikkalaisia F-35-koneita, jotka ovat paljon kalliimpia kuin kilpailevat mallit.
Niinistön mukaan jää nähtäväksi, mihin hinta asettuu. Siihen vaikuttaa se, kuinka hyvin konetyyppi käy maailmalla kaupaksi. Konetyyppiin ei Niinistö ottanut kantaa. Nyt kerätään tietoja ja seuraava hallitus päättää konetyypin.
Niinistöltä kysyttiin myös, millainen hinta on laskettu mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ja saadaanko sillä vastaava turva. Hän kysyi myös mahdollisten Nato-tukikohtien kustannuksia. Kysyjä toivoi panostuksia omiin asevoimiin ja niissä ilmatorjuntaan ja maavoimiin enemmän kuin ilmavoimiin.
Niinistön mukaan Nato-jäsenyys maksaisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja, mikä tulisi noin 100 upseerin sijoittamisesta Naton esikuntiin sekä varastojen ylläpidosta.
Suurin kustannus voisi tulla siitä, että Nato edellyttää maanpuolustuksen rahoittamista kahden prosentin osuudella BKT:sta, kun nyt osuus on 1,3-1,4 prosenttia.
– Mutta kovin moni Nato-maakaan ei tätä ehtoa täytä, Niinistö muistuttaa.
– Naton sotilastukikohtien kustannuksia en tiedä. Ja tuskin niitä Suomeen tulisikaan. Ei niitä ole Baltian maihinkaan tullut, vaikka niitä on sinne kovasti kaivattu. Joukkojen läsnäolo perustuu säännölliseen rotaatioon, Niinistö totesi.
– Olen yhtä mieltä maavoimien tärkeydestä. Mutta ilma- ja merivoimat tarvitaan tukemaan niitä. Siksi Hornetien korvaaminen on erittäin tärkeää, Niinistö korosti.
Kyselytunnin videotallenne:
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
