Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi sunnuntaina puolueneuvoston ministeritentissä pariinkin kysymykseen, jotka koskivat puolustusvoimien hävittäjähankintaa. Niinistön mielestä hävittäjät tarvitaan siinä kuin merivoimienkin alukset, koska eri aselajit täydentävät toisiaan. Näin on siitäkin huolimatta, että maavoimat ovat kiistatta asevoimiemme pääosa.
Niinistö otti kantaa lentokoneiden määrään. Horneteja ostettiin aikoinaan 64, niistä kaksi on mennyt rikki.
– Konemäärästä on tekeillä esiselvitys. Ei ole ilmennyt perusteita ostaa koneita vähempää kuin Horneteja. Uudet monitoimihävittäjät ovat suorituskyvyltään samaa luokkaa Hornetien kanssa. Myös määrä pysynee samana, Niinistö arvioi.
Häneltä kysyttiin, hankitaanko rahoilla amerikkalaisia F-35-koneita, jotka ovat paljon kalliimpia kuin kilpailevat mallit.
Niinistön mukaan jää nähtäväksi, mihin hinta asettuu. Siihen vaikuttaa se, kuinka hyvin konetyyppi käy maailmalla kaupaksi. Konetyyppiin ei Niinistö ottanut kantaa. Nyt kerätään tietoja ja seuraava hallitus päättää konetyypin.
Niinistöltä kysyttiin myös, millainen hinta on laskettu mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ja saadaanko sillä vastaava turva. Hän kysyi myös mahdollisten Nato-tukikohtien kustannuksia. Kysyjä toivoi panostuksia omiin asevoimiin ja niissä ilmatorjuntaan ja maavoimiin enemmän kuin ilmavoimiin.
Niinistön mukaan Nato-jäsenyys maksaisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja, mikä tulisi noin 100 upseerin sijoittamisesta Naton esikuntiin sekä varastojen ylläpidosta.
Suurin kustannus voisi tulla siitä, että Nato edellyttää maanpuolustuksen rahoittamista kahden prosentin osuudella BKT:sta, kun nyt osuus on 1,3-1,4 prosenttia.
– Mutta kovin moni Nato-maakaan ei tätä ehtoa täytä, Niinistö muistuttaa.
– Naton sotilastukikohtien kustannuksia en tiedä. Ja tuskin niitä Suomeen tulisikaan. Ei niitä ole Baltian maihinkaan tullut, vaikka niitä on sinne kovasti kaivattu. Joukkojen läsnäolo perustuu säännölliseen rotaatioon, Niinistö totesi.
– Olen yhtä mieltä maavoimien tärkeydestä. Mutta ilma- ja merivoimat tarvitaan tukemaan niitä. Siksi Hornetien korvaaminen on erittäin tärkeää, Niinistö korosti.
Kyselytunnin videotallenne:
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
