Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi sunnuntaina puolueneuvoston ministeritentissä pariinkin kysymykseen, jotka koskivat puolustusvoimien hävittäjähankintaa. Niinistön mielestä hävittäjät tarvitaan siinä kuin merivoimienkin alukset, koska eri aselajit täydentävät toisiaan. Näin on siitäkin huolimatta, että maavoimat ovat kiistatta asevoimiemme pääosa.
Niinistö otti kantaa lentokoneiden määrään. Horneteja ostettiin aikoinaan 64, niistä kaksi on mennyt rikki.
– Konemäärästä on tekeillä esiselvitys. Ei ole ilmennyt perusteita ostaa koneita vähempää kuin Horneteja. Uudet monitoimihävittäjät ovat suorituskyvyltään samaa luokkaa Hornetien kanssa. Myös määrä pysynee samana, Niinistö arvioi.
Häneltä kysyttiin, hankitaanko rahoilla amerikkalaisia F-35-koneita, jotka ovat paljon kalliimpia kuin kilpailevat mallit.
Niinistön mukaan jää nähtäväksi, mihin hinta asettuu. Siihen vaikuttaa se, kuinka hyvin konetyyppi käy maailmalla kaupaksi. Konetyyppiin ei Niinistö ottanut kantaa. Nyt kerätään tietoja ja seuraava hallitus päättää konetyypin.
Niinistöltä kysyttiin myös, millainen hinta on laskettu mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ja saadaanko sillä vastaava turva. Hän kysyi myös mahdollisten Nato-tukikohtien kustannuksia. Kysyjä toivoi panostuksia omiin asevoimiin ja niissä ilmatorjuntaan ja maavoimiin enemmän kuin ilmavoimiin.
Niinistön mukaan Nato-jäsenyys maksaisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja, mikä tulisi noin 100 upseerin sijoittamisesta Naton esikuntiin sekä varastojen ylläpidosta.
Suurin kustannus voisi tulla siitä, että Nato edellyttää maanpuolustuksen rahoittamista kahden prosentin osuudella BKT:sta, kun nyt osuus on 1,3-1,4 prosenttia.
– Mutta kovin moni Nato-maakaan ei tätä ehtoa täytä, Niinistö muistuttaa.
– Naton sotilastukikohtien kustannuksia en tiedä. Ja tuskin niitä Suomeen tulisikaan. Ei niitä ole Baltian maihinkaan tullut, vaikka niitä on sinne kovasti kaivattu. Joukkojen läsnäolo perustuu säännölliseen rotaatioon, Niinistö totesi.
– Olen yhtä mieltä maavoimien tärkeydestä. Mutta ilma- ja merivoimat tarvitaan tukemaan niitä. Siksi Hornetien korvaaminen on erittäin tärkeää, Niinistö korosti.
Kyselytunnin videotallenne:
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
