Niikko: Uralla eteneminen ei saa olla kiinni ruotsinkielisyydestä

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko kysyy blogissaan, onko pakkoruotsi tullut tiensä päähän. Sivistysvaliokunta kuuli eilen kansalaisaloitteen tekijöitä, jotka vaativat pakkoruotsin poistamista kouluopetuksesta.

– Aloitteen tekijöiden mukaan Suomessa ei kaikilta osin sovelleta yhdenvertaisuuslakia. Yliopistosta ei valmistu ilman pakkoruotsia ja vastaavasti Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea. Uralla eteneminen ei saa olla ruotsinkielisyydestä kiinni kuten nyt on, Niikko kirjoittaa.

Niikon mielestä ruotsin kielen asemaa ei voi perustella perinteellä, koska maailma on muuttunut.

– Sadassa vuodessa tuttavuuden kasvu on kymmenkertaistunut teknologisin keinoin. Teknologinen kehitys ei ole ruotsin kielestä kiinni. Suomen viennistä 11 % menee Ruotsiin, joten pakollinen ruotsi sivuuttaa 89 % maailman markkinoista. Maailman valtakielten heikko osaamisen taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Kouluissa rangaistaan
“väärän kielen” käytöstä

Vapaa Kielivalinta ry:n Heikki Orsila huomautti eilisessä kuulemisessa, ettei pakkoruotsin opiskelu lisää ihmisten kielitaitoa. Jos kieltä opetellaan pakosta, tulokset jäävät heikoiksi. Pakkoruotsin kannattajat puolestaan pitivät ruotsin kielen opiskelua suomalaista kulttuuria rikastuttavana sijoituksena.

Niikon mielestä pakon sijaan ruotsia pitää voida opiskella vapaaehtoisesti.

– Voisiko ruotsin kielen vapaaehtoisuus näkyä edes lastenkasvatuksessa? Ruotsinkielisissä kouluissa lapsia kielletään rangaistuksen uhalla puhumasta suomea keskenään, edes välitunnilla, Niikko ihmettelee.

Pakkoruotsi on pyhä asia

Niikko ihmettelee myös valtion laitosten siirtämistä kielipoliittisin perustein ja virkamiesruotsin järjettömyyttä.

– Mitä julkisesta kuulemisesta jäi käteen? Ilmapiiri siitä, että ruotsin kieli ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa on sen verran pyhä asia, ettei myönnytyksiä ole luvassa. Asian käsittely jatkuu asiantuntijakuulemisin valiokunnassa ja nähtäväksi jää, saadaanko valiokunnasta mietintö, joka tuodaan eduskunnalle äänestettäväksi.

– Joka tapauksessa kansalaisaloite on merkittävä, sillä julkisessa keskustelussa arvioidaan ruotsin kielen pakko-oppimisen haitat ja hyödyt, eikä muutosvaatimusta voida enää vaientaa. Perussuomalaiset tulevat jatkamaan aktiivista politiikkaa sen suhteen, että ruotsinkieli vielä joskus on vapaaehtoista niin opiskelun kuin puhumisenkin suhteen, Niikko painottaa.