Niemi: Suomalaisten maanpuolustustahto Euroopan korkein

KOLUMNI Suomen reserviläisten suuri määrä väkilukuun suhteutettuna noteerataan kansainvälisesti. Reserviläisyys on suomalaisuutta.

Suomalaisten maanpuolustustahto vuoden 2015 gallupin mukaan oli selvästi Euroopan korkein (Suomi 74 %, Venäjä 60 %, Ruotsi 55 %, Saksa 18 %). Joidenkin arvioiden mukaan pudotusta on nyt hieman tapahtunut. Tukemalla oikeudenmukaisuutta, kansallista identiteettiämme ja ihmisten sitoutumista kotiseutuunsa puolustahto nousee. Kukaan ei halua puolustaa maata, jota ei tunne omakseen. Merten takaa meitä ei aidosti puolusteta.

Maanpuolustustahto ei myöskään maksa yhteiskunnalle mitään. Toki ilman oman armeijan hävittäjiä ja sota-aluksia maamme uskottava puolustus ei ole realistista, vaikka niiden hankinta ja ylläpito maksaa. Hankinnat eivät ole kilpavarustelua, vaan rakkautta omaan kotimaahan jonka vuoksi niitä tarvitaan.

Varuskuntia on lopetettu ympäri Suomea ja toimintoja on keskitetty kustannussyistä. Armeijan kiinteistöt on ulkoistettu Senaatti kiinteistöille. Samanaikaisesti kiinteistökustannukset ovat nousseet. Asiaa tulisi lähemmin tarkastella ja pitää puolustusvoimien kiinteistöt erillään kiinteistöbisneksestä.

Kenraali Timo Kivisen aika

Komentajan vaihtokatselmus oli heinäkuun viimeisenä päivänä Santahaminassa. Puolustusvoimien uusi komentaja Timo Kivinen lausui siellä reserviläisiä voimakkaasti tukevia sanoja.

Hänen peräänkuuluttamia asioita olivat mm. puolustusvoimien pysyminen kiinteänä osana yhteiskuntaa, kansalaisten luottamuksen ja tuen säilyttäminen asevelvollisuuteen, reserviläisten osallistaminen, paikallispuolustuskonseptin kehittäminen ja yhdessä tekeminen.

Hän näki kaikki nuo asiat kokonaisturvallisuuskonseptin osina. Ne ovat myös asioita, joilla reservi säilyy kansaa yhdistävänä, aktiivisena toimijana.

Lehdissä (mm. HS ja Kaleva) kirjoitetaan uuden komentajan lausunnosta, jossa ennakoitiin “näyttämisen halulla” kansainvälisiin sotaharjoituksiin osallistumisen vähentämistä. Sen sijaan tulevaisuudessa keskittymistä puolustusta ja kansainvälistä yhteensopivuutta kehittäviin harjoituksiin. Näinhän se on. Kansallinen aluepuolustus etusijalla.

Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi 2017 saksalaismedialle (Deutsche Welle), että Suomella on hyvin suuri koulutettu reservi. Jos kaikki olisivat rivissä, se olisi lähes miljoona sotilasta, 5 000 enemmän kuin saksan armeijalla reserveineen, vaikka Suomen väkiluku on vain kuudestoista osa. Lausuma avasi monet silmät ulkomailla. Suomi toimii niin.

Sveitsi Suomen linjoilla

Sveitsi on 26 itsenäisen kantonin muodostama suoran demokratian maa. Jos siellä hallitus tekee päätöksen josta kansa ei pidä, se voidaan vaatia kansanäänestykseen keräämällä tietty määrä nimiä. Ja kansanäänestyksen tulos ei ole neuvoa-antava vaan sitova.

Sveitsin maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, jossa Suomeen verrattuna lyhyen palvelusajan jälkeen pysytään reservissä vuosikymmenet ja käydään vuosittain harjoituksissa.

“Meidän reservillä” on Sveitsissä vuosisatojen perinteet. Ulkopuolisten voimien kynnys hyökätä vahvan kansallisidentiteetin omaavan maan kimppuun on korkealla. Sveitsi ei ole osallistunut sotiin yli 200 vuoteen.

Sveitsissä armeijan henkilökohtaiset aseet säilytetään kotona. EU on tosin painostanut Sveitsiä aselakien tiukentamiseen vaikka maa ei kuulu EU:hun, mutta on mukana Schengen sopimuksessa. Palvelusaseella ei maassa ole toteutettu monena vuonna ainuttakaan hyökkäystä. Muutenkin Sveitsissä tapahtuu tilastollisesti minimaalinen määrä ampuma-aserikoksia. Kansan vastuullisuus vaikuttaa konkreettisesti.

Omat kokemukset reservistä

Vaikka olisi ollut huono työpäivä, niin hyvissä reserviläisten tapaamisissa ja talkoissa stressi unohtuu. Olen itse sitä kokenut ollessani vuodesta 1985 Tampereen reserviläisten jäsen, useamman vuoden sen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja talousvaliokunnan jäsen. Tällä hetkellä olen TRESin ja Pirkanmaan piirin vuoden reserviläinen.

Yhtenäinen oikeudenmukaisesti kohdeltu kansa, läheiseksi koettu reservi ja oman maan aito sisä- ja ulkopolitiikka; niistä syntyy sisäinen ja ulkoinen turvallisuus joka pitää Suomen myös muiden konfliktien ulkopuolella. Sellaisen yhteistyön voi nähdä myös modernin hybridipuolustusmallin oleellisena osana.

Puhalletaan koko Suomen maa reserviläistemme kera yhteen hiileen! Se on tehokkainta ja edullisinta maanpuolustusta.

Veijo Niemi
kansanedustaja (ps.), puolustusvaliokunnan jäsen
ylivääpeli (res)