PS ARKISTO
Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa
Perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi pohtii Aamulehdessä 22.4. julkaistussa kirjoituksessaan Suomen sotilaallista turvallisuutta ja puolustusta muuttuneessa turvallisuusympäristössä Nato-Suomessa. Niemi pitää Suomen voiman ja puolustuskyvyn kivijalkoina reserviä, Natoa ja Yhdysvaltain kanssa solmittua Defence Cooperation Agreement -sopimusta (DCA).
Kylmän sodan päättymisen jälkeen moni valtio lakkautti asevelvollisuusarmeijansa ja turvautui kriisinhallintaan painottuviin ammattiarmeijoihin. Kun Suomi toimi toisin, meitä alettiin pitää vanhanaikaisina. Ukrainan kriisin jälkeen Suomen varusmieskoulutusta ja laajaa reservitoimintaa on alettu pitää modernina ja jopa kadehdittu. Aina ei siis pidä mennä valtavirran mukana, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi.
– Suomen voima ja puolustuskyvyn perusta on reservi. Olen aina hämmästellyt suomalaisten reserviläisten nopeutta oppia uusia asioita ja palauttaa aiemmin opitut asiat mieleen. Sillä osoitetaan asevelvollisuusjärjestelmämme toimivuutta. Reservin toimivuudesta välittyy hyvin suomalaisten korkea maanpuolustustahto, joka on kansainvälisten kyselyiden mukaan Euroopan korkeimpia, Niemi kirjoittaa Aamulehdessä.
Yhteistyön merkitys Yhdysvaltain kanssa korostuu
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi saattaa päätökseen puolustusyhteistyösopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa, joka on tällä hetkellä yksi Suomen keskeisin liittolainen. Ajantasaiset puitteet yhteistyölle luodaan kansainvälisellä DCA (Defence Cooperation Agreement) sopimuksella.
– DCA edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteita ja vahvistaa Suomen turvallisuutta entisestään. Suomen Nato-jäsenyys edistää osallistumista yhteisen puolustuksen toimeenpanoon. Kahdenvälisen yhteistyön merkitys Yhdysvaltojen kanssa ei näin ollen vähene, vaan sen sijaan jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on muuttanut Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristöä huonompaan suuntaan, Niemi kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Defence Cooperation Agreement DCA Petteri Orpon hallitus sotilaallinen turvallisuus sotilaallinen puolustus turvallisuusympäristö Ukrainan sota Venäjän hyökkäys maanpuolustustahto turvallisuusyhteistyö reservi Veijo Niemi Asevelvollisuus Yhdysvallat nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta
Jani Mäkelältä tyrmäys EU-rahastolle: EU ei pärjää kilpailussa Yhdysvaltoja vastaan, ja siksi sen kanssa on liittouduttava
Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius: ”Venäjän sisäiset yhteenotot ovat spekulaatiota – mutta maan tulevaisuutta on pitkällä tähtäimellä vaikea ennustaa”
Jussi Halla-aho: Eurooppa ei saa loputtomasti luottaa siihen, että yhdysvaltalaiset veronmaksajat haluavat rahoittaa turvallisuuttamme
Ministeri Ranne historiallisesta Nato-kokouksesta: Suomen liikenneinfran vahvistaminen lopullisesti osaksi Naton liikennejärjestelmäsuunnittelua
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina
Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää