Meneillään olevista ilmastoneuvotteluista tihkuu uutta tietoa, joka vetää helpotuksia toivovilta otsaa ruttuun. Neuvottelulähteistä kerrotaan, että Suomella on varsin vähän neuvotteluvaraa 39 prosentin päästövähennysluvusta, jonka EU:n komissio esitti viime kesänä.
EU:n komissio esitti heinäkuussa, että Suomen tulee vähentää päästöjään 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä maataloudessa, liikenteessä, asumisessa ja jätehuollossa. Luku koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja.
Vaikka neuvottelut eivät ole komission ja EU:n jäsenmaiden välillä vielä edes alkaneet, neuvotteluvara on kuitenkin ilmeisesti pieni. EU:n ilmoittama luku ei ilmeisesti muutu, koska kyse on nollasummapelistä.
Suomella olisi ilmeisesti mahdollisuus päästä 35,7 prosentin päästövähennyksiin, jos käytämme kaikki joustamisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että jättäisimme käyttämättä mahdollisuuksia päästöoikeuksien huutokauppaan ja maankäyttöön liittyviin helpotuksiin.
Miksi Bulgarialle esitetään nollavähennyksiä ja Suomelle 39 prosenttia, ei lähteessä oteta kantaa. Näistä luvuista ei nyt neuvotella.
Eri maiden päästövähennykset on sidottu maiden kansantuotteeseen. Siksi Suomelta vaaditaan suuria vähennyksiä, vaikka ne maksavat meillä enemmän, kun halvat keinot on täällä käytetty jo kauan sitten.
Perussuomalaisten mielestä näin kovat päästövähennykset sotivat hallitusohjelmaa vastaan. Elinkeinojen kilpailukykyä ei tulisi vaarantaa ylimääräisillä rasituksilla. Tämä tiukentaa neuvottelutilannetta.
Myös Maataloustuottajien keskusliitto MTK painottaa, että Suomi sitoo hiilidioksidia ilmakehästä hyvällä metsien ja viljelymaan hoidolla. Järjestön mielestä komission tulisi ottaa tämä ilmastotyö paremmin huomioon.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan kuljetuskustannukset nousevat Suomessa tuntuvasti, jos komission esittämä päästövähennystavoite tulee voimaan. Suomen on esimerkiksi vähennettävä merkittävästi öljyn käyttöä liikenteessä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Lue lisää
