PS ARKISTO
Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla
Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.
Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
– Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
– Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
– Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
– Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
– Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
– Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- arktinen turvallisuus Naton parlamentaarinen yleiskokous siirtolaisongelma Jukka Kopra Tomi Immonen turvallisuusongelmat konfliktit pakolaisongelma Mikko Savola Mika Kari Etelä-Eurooppa Pohjois-Afrikka Välimeri Kiina Arktinen alue Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vihreiden Sofia Virta vastustaa EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta: Rajat auki ja kireämpää ilmastopolitiikkaa
Ministeri Ranne historiallisesta Nato-kokouksesta: Suomen liikenneinfran vahvistaminen lopullisesti osaksi Naton liikennejärjestelmäsuunnittelua
Rajaturvallisuuslaki torjumaan välineellistettyä maahantuloa – rajoitusalueella ei poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan turvapaikkahakemuksia
Riikka Purra suuressa EU-vaalitentissä: Siirtolaispaine ja aggressiivinen hybridihyökkäys ovat “kaksi täysin eri asiaa”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.