Näin EKP murjoo talousjärjestelmämme negatiivisilla koroillaan
Euroopan keskuspankki on pitänyt euroalueen pankkien talletuskorot negatiivisina kesästä 2014 lähtien. Viiden viimeisen vuoden aikana tuhansien vuosien ajan toiminut talousjärjestelmä on joutumassa romukoppaan.
Negatiiviset korot ovat verrattain uusi keksintö. Siksi elämme eräänlaisessa koelaboratoriossa. Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen pitää kokeilua vaarallisena kirjoituksessaan The dangerous world of negative interest rates (Negatiivisten korkojen vaarallinen maailma). Samaa mieltä ovat useat muut talouden asiantuntijat.
Korkokäyrä alas
EKP pitää koko korkotasoa hyvin matalalla. Lyhyiden luottojen korot on ohjattu alas keskuspankkien korkopolitiikalla. Tämä on perinteistä lainakorkojen ohjailua eli perinteistä rahapolitiikkaa.
Nousukausina korkotasoa nostetaan ja taantumissa lasketaan. Korkotason nostolla pyritään hillitsemään liian hulppeaa luototusta, koska se johtaa helposti talouskupliin. Taantumien aikana rohkaistaan investoimaan huokeammilla koroilla.
Korkotaso ei ole kuitenkaan vajonnut nollaa alemmaksi kuin vasta viime vuosina.
EKP painaa alas myös pitkien lainojen korkotasoa velkakirjojen ostoilla. Näin se on onnistunut painamaan koko korkokäyrän alas. Korkokäyrä kuvaa eripituisten lainojen korkoja.
Pankkien liikeidea murenee
Noin kaksi kolmasosaa yritysten rahoituksesta tulee pankkien lainatiskeiltä. Niiden merkitys eurooppalaiselle taloudelle on hyvin suuri.
Pankkien liikeidea on lainata lyhytaikaista rahoitusta esimerkiksi kansalaisten talletuksilla. Pankit puolestaan myöntävät pidempiaikaisia luottoja niin yrityksille kuin kotitalouksillekin.
Pidempiaikaisen luoton korko on tavallisesti suurempi kuin lyhytaikaisen luoton. Ylipäätään positiivinen korko johtuu takaisinmaksuriskistä sekä siitä, että lainoittaja luopuu nykyhetken osto- ja kulutusmahdollisuuksistaan.
Alhainen korkotaso kaventaa tätä korkoeroa lyhyiden ja pitkien luottojen välillä. Pankkien liikeidea murenee.
Pankeille koituu lisähuolia negatiivisesta korkopolitiikasta eli NIRP:stä (Negative Interest Rate Policy). Ne joutuvat maksamaan keskuspankille ylimääräisistä varoistaan, jotka ne tallettavat keskuspankin tilille. Vuodessa euroalueen pankkien talletustappiot ovat miljardeja euroja.
Käärmettä pyssyyn
EKP:n tavoite ei ole nujertaa eurooppalaista pankkisektoria. Se pyrkii kannustamaan pankkeja myöntämään ylimääräisistä varannoistaan luottoja esimerkiksi yritysten investointeihin.
EKP ei voi kuitenkaan pakottaa taantumavaaran vuoksi varovaisia yritysjohtajia ja kotitalouksia nostamaan hulppeitä määriä luottoja.
Keskuspankin tilille päätyvien varojen takuuvarmat tappiot voi minimoida myöntämällä luottoja negatiivisilla koroilla. Tanskassa uusissa asuntolainoissa on nähty negatiivisia korkoja. Sen pelätään johtavan asuntokuplaan.
Toinen keino on siirtää talletustappiot asiakkaille painamalla kansalaisten käyttötilien korot pakkaselle. Tämä johtaa helposti talletuspakoihin, ja se puolestaan johtaa pankkikriisiin.
Tuottavuus hyytyy
NIRP ei rajoitu pelkästään pankkien liikeidean murskaamiseen. Hyvin matalat korot hyödyttävät yritysmaailmassa eniten markkinajohtajia. Kilpailutilanne vääristyy markkinajohtajalle suotuisaksi, sillä ne saavat tavallisesti luotot uusia ja tuntemattomia kilpailijoita huokeammin.
Ilman kilpailua markkinajohtaja “laiskistuu”, eikä sen johdossa tarvitse miettiä tuottavuuden kohentamista.
Liikepankkien pakottava tarve saada ylimääräiset varannot luotoiksi helpottaa heikon tuottavuuden yritysten tilannetta. Ne eivät pysyisi toiminnassa ilman likimain ilmaista eli korotonta velkarahaa. Tästä syystä niitä kutsutaan zombiyrityksiksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan
Käteisen varastointi kasvaa Saksassa – kassakaapit käyvät kaupaksi
Hollanti joutunee leikkaamaan eläkkeitään EKP:n korkopolitiikan vuoksi
EKP:n väistyvä pääjohtaja Draghi FT:lle: Euron vastustajat hävisivät, tulonsiirrot euroalueelle
Keskuspankkiireilta täyslaidallinen EKP:n touhulle
Keskuspankkien elvytys vääristää markkinoita
NIRP riitti Ruotsin keskuspankille – huolestui lieveilmiöistä
Reuters haastatteli ekonomisteja: EKP:n elvytys ei auta, mutta uusi johtaja Lagarde jatkaa Draghin perintöä
EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää