Näin EKP murjoo talousjärjestelmämme negatiivisilla koroillaan

Euroopan keskuspankki on pitänyt euroalueen pankkien talletuskorot negatiivisina kesästä 2014 lähtien. Viiden viimeisen vuoden aikana tuhansien vuosien ajan toiminut talousjärjestelmä on joutumassa romukoppaan.

Negatiiviset korot ovat verrattain uusi keksintö. Siksi elämme eräänlaisessa koelaboratoriossa. Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen pitää kokeilua vaarallisena kirjoituksessaan The dangerous world of negative interest rates (Negatiivisten korkojen vaarallinen maailma). Samaa mieltä ovat useat muut talouden asiantuntijat.

Korkokäyrä alas

EKP pitää koko korkotasoa hyvin matalalla. Lyhyiden luottojen korot on ohjattu alas keskuspankkien korkopolitiikalla. Tämä on perinteistä lainakorkojen ohjailua eli perinteistä rahapolitiikkaa.

Nousukausina korkotasoa nostetaan ja taantumissa lasketaan. Korkotason nostolla pyritään hillitsemään liian hulppeaa luototusta, koska se johtaa helposti talouskupliin. Taantumien aikana rohkaistaan investoimaan huokeammilla koroilla.

Korkotaso ei ole kuitenkaan vajonnut nollaa alemmaksi kuin vasta viime vuosina.

EKP painaa alas myös pitkien lainojen korkotasoa velkakirjojen ostoilla. Näin se on onnistunut painamaan koko korkokäyrän alas. Korkokäyrä kuvaa eripituisten lainojen korkoja.

Pankkien liikeidea murenee

Noin kaksi kolmasosaa yritysten rahoituksesta tulee pankkien lainatiskeiltä. Niiden merkitys eurooppalaiselle taloudelle on hyvin suuri.

Pankkien liikeidea on lainata lyhytaikaista rahoitusta esimerkiksi kansalaisten talletuksilla. Pankit puolestaan myöntävät pidempiaikaisia luottoja niin yrityksille kuin kotitalouksillekin.

Pidempiaikaisen luoton korko on tavallisesti suurempi kuin lyhytaikaisen luoton. Ylipäätään positiivinen korko johtuu takaisinmaksuriskistä sekä siitä, että lainoittaja luopuu nykyhetken osto- ja kulutusmahdollisuuksistaan.

Alhainen korkotaso kaventaa tätä korkoeroa lyhyiden ja pitkien luottojen välillä. Pankkien liikeidea murenee.

Pankeille koituu lisähuolia negatiivisesta korkopolitiikasta eli NIRP:stä (Negative Interest Rate Policy). Ne joutuvat maksamaan keskuspankille ylimääräisistä varoistaan, jotka ne tallettavat keskuspankin tilille. Vuodessa euroalueen pankkien talletustappiot ovat miljardeja euroja.

Käärmettä pyssyyn

EKP:n tavoite ei ole nujertaa eurooppalaista pankkisektoria. Se pyrkii kannustamaan pankkeja myöntämään ylimääräisistä varannoistaan luottoja esimerkiksi yritysten investointeihin.

EKP ei voi kuitenkaan pakottaa taantumavaaran vuoksi varovaisia yritysjohtajia ja kotitalouksia nostamaan hulppeitä määriä luottoja.

Keskuspankin tilille päätyvien varojen takuuvarmat tappiot voi minimoida myöntämällä luottoja negatiivisilla koroilla. Tanskassa uusissa asuntolainoissa on nähty negatiivisia korkoja. Sen pelätään johtavan asuntokuplaan.

Toinen keino on siirtää talletustappiot asiakkaille painamalla kansalaisten käyttötilien korot pakkaselle. Tämä johtaa helposti talletuspakoihin, ja se puolestaan johtaa pankkikriisiin.

Tuottavuus hyytyy

NIRP ei rajoitu pelkästään pankkien liikeidean murskaamiseen. Hyvin matalat korot hyödyttävät yritysmaailmassa eniten markkinajohtajia. Kilpailutilanne vääristyy markkinajohtajalle suotuisaksi, sillä ne saavat tavallisesti luotot uusia ja tuntemattomia kilpailijoita huokeammin.

Ilman kilpailua markkinajohtaja “laiskistuu”, eikä sen johdossa tarvitse miettiä tuottavuuden kohentamista.

Liikepankkien pakottava tarve saada ylimääräiset varannot luotoiksi helpottaa heikon tuottavuuden yritysten tilannetta. Ne eivät pysyisi toiminnassa ilman likimain ilmaista eli korotonta velkarahaa. Tästä syystä niitä kutsutaan zombiyrityksiksi.