

Wikipedia
Nähtiin sitten tämäkin päivä: Useat Afrikan maat laittavat rajat kiinni eurooppalaisilta koronaviruksen takia
Useat Afrikan valtiot ovat ottaneet käyttöön ankaria matkustusrajoituksia ja sulkevat rajojaan koronaviruksen takia. Erityisesti eurooppalaisten on pysyttävä Afrikan ulkopuolella.
Varautuminen pandemiaan on käynnissä: Ruandassa ja Senegalissa julkiset tapahtumat on kielletty, Etelä-Afrikka on julistanut hätätilan ja peruuttanut 10 000 viisumia. Algeria ja Marokko ovat katkaisseet lento- ja merimatkustamisen Eurooppaan.
Tunisia ja Mauretania ovat karkoittaneet italialaisia. Kenia kieltää maahanpääsyn kaikista niistä maista, joissa koronaa on tavattu.
Kiinalaiset vahvasti läsnä
Koronavirusta on tavattu 30 Afrikan valtiossa ja sairastuneita oli viranomaisten tilastojen mukaan alkuviikosta alle 400, kertoo Süddeutsche Zeitung. Vielä tammikuussa koronatestejä pystyttiin suorittamaan ainoastaan Senegalissa ja Etelä-Afrikassa.
Alhainen sairastuneiden määrä herättää kummastusta siksikin, että kiinalaiset ovat vahvasti läsnä erittäin monessa Afrikan valtiossa. Reagointi Kiinassa puhjenneeseen epidemiaan ja lentoyhteyksien katkaiseminen kesti pitkään. Vielä helmikuun lopulla Kiinasta saattoi saapua esimerkiksi Keniaan, kunhan suostui ”vapaaehtoiseen karanteeniin”.
Malaria on Afrikan vanha vitsaus
Afrikan maiden terveysmenot ovat prosentti globaaleista terveysmenoista, vaikka maanosassa asuu 16 prosenttia maailman väestöstä. Sairastuneiden hoitokin on suhteellista, sillä vaikkapa Italiassa on 41 lääkäriä tuhatta asukasta kohti ja Afrikassa keskimäärin kaksi.
Vuosittain Afrikassa kuolee 400 000 ihmistä malariaan. Taudin oireet ovat alkuvaiheessa saman tyyppiset kuin Covid-19 -sairaudessa. Näin tautien tilastollinen erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa.
Virus saapuu monin paikoin Afrikassa alueille, joissa vallitsee käytännössä sotatila, silmitön väkivalta on arkipäivää ja vielä tautejakin riesana. Korona on jo Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Sahelin alueella on lähtökohtaisesti levotonta ja esimerkiksi Burkina Fasossa puolitoista miljoonaa ihmistä sotatoimien seurauksena vailla mahdollisuutta sairaanhoitoon.
Toisaalta Afrikassa on olemassa infrastruktuuri, jota on vuodesta 2014 rakennettu Ebola-viruksen aiheuttamaa hengenvaarallista verenvuototautia vastaan. Siitä on varmasti hyötyä pandemian aikana.
Mantereella on toinenkin “etu” taistelussa koronavirusta vastaan: asukkaista vain kolme prosenttia on yli 65-vuotiaita. Korona on erityisen raskas yli 70-vuotiaille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mauretania Etelä-Afrikka Senegal koronatestit Burkina Faso Keski-Afrikan tasavalta Kenia kiinalaiset matkustusrajoitukset Hätätila Covid-19 pandemia koronavirus Ruanda ebola Sudan Tunisia Afrikka Kiina
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Afrikassa köyhät suljetaan pandemian takia slummeihin eikä siitä seuraa mitään hyvää

Koronaa Afrikassa: Burundin valtionpäämies kuoli, WHO:n edustajat karkotettu, koska “häiritsivät tulevia presidentinvaaleja”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää