Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.), eurooppa, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho sekä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen eduskunnassa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Eduskunnassa nähtiin keskiviikkona pienoinen myrsky mahdollisesta EU-kansanäänestyksestä, kun eduskunta keskusteli pääministerin ilmoituksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.
Eurooppa—ja kulttuuriministeri Sampo Terho (ps.) ilmoitti tuolloin keskustelun aikana, että hän pyrkii tulevaisuudessa olemaan vahvasti mukana hallituksessa, joka järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, ei kuitenkaan nykyisen hallituksen aikana.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli juuri sanonut, ettei hän ole mukana missään hallituksessa, joka järjestäisi tuollaisia kansanäänestyksiä.
Terho pohjusti lausuntoaan näin:
– Kansanäänestysasiasta totean sen, minkä pitäisi olla itsestään selvää: tämä hallitus noudattaa ohjelmaansa. Se on hyvä ja torjuu liittovaltion, mutta ei lupaa minkäänlaista kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Sen sijaan tulevia hallituksia ei sido tämän hallituksen ohjelma. Ja olen kansanäänestyksestä puhuessani puhunut tulevista hallituksista ja vaalikausista, Terho painotti.
Hän korosti, ettei kansanvallassa ole kiellettyä puhua mistä tahansa minkä näkee kansallisesti merkittäväksi ja on vain realismia tunnustaa, että EU on kovin erilainen kuin silloin, kun EU:sta äänestimme.
– Olemme nähneet EU:n laajentumisen, yhteisvaluutan ja Lissabonin sopimuksen, vakausmekanismien tulon ja paljon muuta. Näissä asioissa EU on tullut toisenlaiseksi kuin silloin, kun suomalaiset siitä äänestivät ja vaali- ja puolueohjelmissa mikä tahansa puolue voi ottaa ohjelmaansa kansanäänestyksen. Mutta tällä hallituksella ei ole ohjelmassaan kansanäänestystä. Perussuomalaiset, kuten koko hallitus noudattaa ohjelmaansa.
– Minun tavoitteeni henkilökohtaisesti on tulevaisuudessa olla keskeisessä roolissa sellaisessa hallituksessa, joka toteuttaa Iso-Britannian tyylisen kansanäänestyksen – mutta tämä ei ole Suomen nykyisen hallituksen ohjelmassa, Terho totesi.
Tämä nosti eduskunnassa pienoisen myrskyn, jossa mm. Eva Biaudet (r.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Alexander Stubb (kok.) moittivat Terhon lausuntoa – Stubb piti sitä jopa turvallisuusriskinä, kun Suomi ei ole Naton jäsen. Jutta Urpilainen (sd.) korosti ministerin edustavan valtiota. Stefan Wallin vertasi Terhon lausuntoa opetusministerin puheisiin, että hän tavoittelee kansalaisten lukutaidottomuutta.
Perussuomalaiset kuitenkin puolustivat Terhoa: Lea Mäkipää (ps.) sanoi, että kyllä täällä eduskunnassa voi vielä keskustella vapaasti kaikenlaisista aiheista. Kimmo Kivelä (ps.) sanoi, ettei mikään mahti maailmassa estä ministeriä visioimasta huomispäivää pidemmälle.
– Ei ole lattea fraasi sanoa – vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta. Tarvitsemme yhteisöä, jossa etsimme pienintä yhteistä nimittäjää nimenomaan arvoihin perustuen. Nyt kysymme EU:n kypsyyttä, valitseeko se koston linjan suhteessa Englantiin vai rakentavan dialogin linjan, Kivelä painotti.
Vesa-Matti Saarakkala (ps.) luetteli hallituksen linjauksia EU:n perussopimuksiin. Jos näihin tulee muutoksia niin kyllä EU-kansanäänestys on aivan ajankohtainen.
– En ottanut minkäänlaista kantaa itse EU-jäsenyyteen, vaan kansanäänestyksen järjestämiseen joskus tulevaisuudessa, ei tällä vaalikaudella. Linjaus ei ole puolueellemme uusi ja se on tiedossa yhtä lailla kansallisesti kuin kansainvälisesti, Terho painotti.
– Keskustelu kuuluu kansanvaltaan, mutta en tästä oikeudesta luovu missään olosuhteissa, mutta toistan: minä ja puolueemme olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan. Minä olen itse ollut neuvottelemassa siitä ja olisi merkillistä, ellei se minulle kelpaisi, Terho vakuutti ja luetteli hallitusohjelman hyvät EU-kohdat.
Hallitus arvioi kaikkea sääntelyä kilpailukyvyn, työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta. Tämä on hyvää EU-politiikkaa. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän mutta parempaa sääntelyä. Integraatiota ei ole tarpeen syventää kaikilla politiikan alueilla. Emua ei tule kehittää sellaisella koordinaatiolla, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen. Perussopimusten avaaminen ei ole hallituksen mielestä ajankohtaista.
– Olen täydellisen sitoutunut tähän hallitusohjelmaan ja tästä ei voi jäädä mitään epäselvyyttä tämän jälkeen, Terho vakuutti.
Jussi Niinistö (ps.) vastasi vielä kysymyksiin puolustuksesta. Hän vakuutti, ettei EU ole suinkaan militarisoitunut, kuten Markus Mustajärvi (kesk.) väitti. EU:n puolustusyhteistyö on pientä verrattuna Natoon eikä EU-armeijaa olla rakentamassa, mutta joillakin alueilla yhteistyö voi täydentää Natoa niin, että Suomikin hyötyy.
Hän nosti esiin etenkin kyberosaamisen, johon Saksa aikoo panostaa runsaasti. Kun Saksassa on nyt joitakin satoja kyber-sotilaita, tulevaisuudessa niitä on 15 000 – mikä on miljardipanostus. Ja Helsinkiin perustettava kyberosaamiskeskus liittyy tähän.
Suomen puolustuksen kova ydin on kuitenkin yhä kotoisilla kasarmeilla ja kentillä. EU-yhteistyö sen sijaan keskittyy kriisinhallintaan, joka täydentää kansallista puolustusta.
Niinistö pitikin tärkeämpänä pohjoismaista yhteistyötä ja etenkin Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä, joka on kasvanut nopeasti suunnitelmien mukaan etenkin harjoitusten tasolla.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Megaluokan vähittäiskauppaketju Walmart ilmoittaa luopuvansa systemaattisesti DEI-käytännöistä. Yhtiö ei enää anna erityiskohtelua vähemmistöihin kuuluvien ihmisten omistamille tavarantoimittajille. Kauppajätti lakkauttaa myös vuonna 2020 perustetun rodullisen tasa-arvon keskuksen. Walmart kertoo käyvänsä läpi yhtiön tuotevalikoimaa, sisäisiä prosesseja ja tukea mm. pridelle, jotta se ei edistäisi lasten altistumista "sopimattomalle seksualisoivalle sisällölle". Yhtiön toimitusjohtajan mukaan tavoitteena on huomioida asiakaskuntaa entistä monipuolisemmin. Walmartin tapaus on jatkumoa jo pidempään jatkuneelle DEI-buumin hiipumiselle. Myös Donald Trumpin vaalivoiton ja konservatiivisten voimien vahvistumisen nähdään vauhdittavan woke-kapitalismin hiipumista. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin juridisia ja poliittisia riskejä.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Vantaan perussuomalaisten aktiivien ja luottamushenkilöiden toimesta laadittu kansalaisaloite jalkaväkimiinoista irtautumiseksi ja miinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron sallimiseksi sai heti jättisuosion. Aloite alkoi kerätä nimiä keskiviikkona, ja allekirjoituksia oli kertynyt torstaina iltapäivällä jo yli 7 000.
Perussuomalaisten kansandustaja Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.
Lue lisää
