Myös lemmikit kärsivät taantumasta

Vanha viisaus sanoo, että yhteiskuntamme sivistyksen tilaa voi mitata sillä, miten kohtelemme ravintoketjumme heikoimpia jäseniä. Tänäkin kesänä moni lemmikki joutuu hylätyksi tai heitetään ulos luonnon armoille.

Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistyksen (PSEY) ylläpitämään löytöeläintaloon Tolkkisissa tuodaan vuosittain 80-100 eksynyttä tai hylättyä kissaa.

– Eläinten joukossa on varmasti myös kesäkissoja ja vain vahingossa karkuun päässeitä lemmikkejä. Usein kissan heitteillejätön taustalla on myös kissan merkkailu tai pissaaminen sisällä vääriin paikkoihin. Hylkäyksen motiiveja on aika hankala lähteä arvailemaan. Talteen otettujen ja huostaan otettujen kissojen määrä on tällä hetkellä pienoisessa nousussa, sanoo PSEY:n puheenjohtaja Tiina Lammi.

Kissa ei kuulu luontoon

Kissa ei kuulu Suomen luontoon, eikä sillä ole edellytyksiä selviytyä talven pakkasissa. Mikäli kissa ei löydä suojaa ja ravintoa, se saattaa kokea hitaan ja kivuliaan nääntymiskuoleman.

– Korvat, häntä ja tassut ovat vaarassa paleltua pakkasessa, nälkä heikentää ja ajaa kissan uhkarohkeisiin tilanteisiin, joissa se saattaa loukkaantua vakavastikin. Loiset tarttuvat kissaan saaliseläimistä ja toisaalta nestehukka uhkaa mikäli kissa ei löydä sopivaa ravintoa. Nälän, kylmän ja loisien heikentämä kissa ei kauaa pärjää omillaan. Kotikissa on helppo saalis monille luonnonvaraisille pedoille kuten ilveksille, ketuille ja supikoirille, Lammi kertoo.

Miten auttaa koditonta kissaa?

Mikäli epäilee kohdanneensa heitteille jätetyn kissan, on PSEY:n sihteeri Taija Lukinin mukaan tärkeää ensin seurata kissan puuhia ja kuntoa.

– Jos kissa on huonokuntoisen oloinen, laiha tai vaikuttaa sairaalta, on se todennäköisesti ihmisavun tarpeessa. Tällöin kissan voi yrittää ottaa kiinni esimerkiksi ruoalla houkuttelemalla ja toimittaa löytöeläintaloon tai kunnaneläinlääkärille. Mikäli kissa ei anna ottaa kiinni, voi sitä yrittää pyydystää kiinniottoon soveltuvalla loukulla. Loukkuja lainaavat kunnaneläinlääkärit ja paikalliset eläinsuojeluyhdistykset, hän opastaa. Saako lemmikkikissan päästää ulos vapaaksi? Kissan ulkoilu jakaa mielipiteitä eritoten taajama-alueilla. Lukinin mukaan kissaa voi ulkoiluttaa valvotusti valjaissa tai ulkotarhassa, mutta vapaana kissaa ei tulisi pitää – tärkeimpänä syynä tähän on kissan oma turvallisuus.

– Vapaana kulkevia kissoja uhkaavat taudit, kissojen keskinäiset kahakoinnit, pedot ja liikenne. Myös ihmisten ilkivalta, kuten levitetyt myrkyt tai pahoinpitelyt saattavat koitua kissojen kohtaloksi, Lukin sanoo.

Leikkaus säästäisi ongelmilta

Lammi opastaa myös kissanomistajaa huomioimaan naapurit.

– Usein kuulee kissanomistajan sanovan, että meidän kissa ei viihdy sisällä. Kissatalolla olemme huomanneet, että kujien kollit sopeutuvat melko nopeasti kissanhiekkalaatikolla käymiseen ja lintujakin voi ihailla ikkunasta. Tuntuu hullulta, että vielä nykypäivänä ihmiset eivät ymmärrä monien kissan “ongelmien” aiheutuvan siitä, ettei sitä ole steriloitu tai kastroitu, hän tarkentaa.

Kaupunkien järjestyssäännöt yleensä kieltävät lemmikkien vapaana pitämisen.

– Jos naapurin kissa häiritsee, sen omistajalle voi kertoa, millaista harmia se aiheuttaa. Kyseessä voi olla jopa vahingonkorvaukseen oikeuttava tuho. Tarvittaessa asiasta voi vedota tai tehdä ilmoituksen oman kunnan valvontaosastolle tai SEY:n eläinsuojeluneuvojalle. Kissaakaan ei saa tappaa, vaikka se tulisi omalle pihalle tuhoja tekemään, vaan asia on selvitettävä muulla tavalla, Lammi painottaa.

Elomaa: Yleinen auttamisvelvollisuus
pätee myös eläimiin

Taloustilanteen vuoksi on turha toivoa, että eläinsuojelutyö tai sen valvonta saisivat lisää määrärahaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kike “Ritva” Elomaa perää kansalaisilta rohkeutta ja aktiivisuutta puuttua eläinten huonoon kohteluun. Tehokkaan valvonnan järjestäminen kuluja lisäämättä on haasteellista.

– Selkeä ja auttava keino olisi kannustaa ja rohkaista kansalaisia ilmoittamaan aktiivisemmin eläinten huonosta kohtelusta. Myös eläinten uusia eläinten omistajia tulisi arvioida tarkemmin. Esimerkiksi kasvattajat voisivat kiinnittää tarkempaa huomioita, minkälaisiin oloihin pentunsa myyvät, Elomaa opastaa-

Vaikka taantuma kurittaakin suomalaisten eläinten oloja, Suomessa suhtaudutaan Elomaan mukaan melko hyvin eläinten hyvinvointiin.

– Osallistuin vastikään ulkoasiainministeriön seminaariin “EU-ruuan juurille – Onko toivoa paremmasta elämästä eläimille?” ja peräsin asiantuntijoilta tiukempia toimia eläinten pahoinpitelyihin. Heidän mielestään rangaistusasteikko antaisi mahdollisuuden kovempiin tuomioihin, mutta niin ei käytännössä tapahdu, Elomaa harmittelee.

Eläintenpitokielto tiukemmaksi

Elomaan mukaan yksi kotimaamme suurimmista epäkohdista on eläintenpitokiellon löyhyys ja se, että sen valvontaan ei riitä henkilökuntaa.

– Jos Suomessa saa eläintenpitokiellon, on kyseinen henkilö voinut ottaa uuden eläimen jo seuraavalla viikolla! Kiellon rikkomisesta seuraa korkeintaan sakkorangaistus, jos uutta kaltoin kohtelua ei voida osoittaa, Elomaa ihmettelee.

Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen/Naiset -liitteessä.