LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Myös Itä-Suomi on huomioitava korkeakoulujen rahoitushaussa – hallitusohjelmassakin sitouduttu itäisen Suomen tukemiseen
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriön vastaaville ministereille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Itä-Suomen huomioimiseksi korkeakoulujen rahoitushaussa. Antikaisen mukaan Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan huomiotta jättäminen opetus- ja kulttuuriministeriön lisäkoulutuksen rahoitushaussa ei ole hallitusohjelman mukaista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyytää kirjallisessa kysymyksessään ministeri Sari Multalaa (kok.) ja Anna-Maja Henrikssonia (r.) huomioimaan myös Itä-Suomen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö avaa korkeakouluille rahoitushaun, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden määrää ammattikorkeakouluissa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin kuten sairaanhoitajan, bioanalyytikon ja röntgenhoitajan tutkintonimikkeisiin.
Joensuu ja Kuopio merkittäviä kasvukeskuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää rahoitettavista koulutuksista. Rahoitus on harkinnanvaraista.
– Rahoituksen kriteereissä mainitaan, että sitä kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Koulutuksen aloituspaikoiksi eli kasvukeskuksiksi on lueteltu Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä, Antikainen sanoo.
– Listalta puuttuvat muun muassa Joensuu ja Kuopio, joita voidaan pitää Itä-Suomen kasvavina kaupunkeina myös väestöllisesti. Kaupungit ovat myös alueen keskuskaupunkeja. Tuoreen Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan Kuopio sijoittui kymmenen vetovoimaisimman kaupungin joukkoon.
Itä-Suomen tilanne on haastava
Antikainen huomauttaa, että Itä-Suomen tilanne on haastava.
– Venäjän kaupan hiipumisen takia on alueen tukeminen myös lisäkoulutuspaikkojen suhteen tärkeää. Maaseudun ja itäisen Suomen merkitys on yhä kriittisempi vaikeassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Maakuntien ikääntynyt väestö tarkoittaa jatkuvaa tarvetta koulutetulle hoitohenkilöstölle.
Antikainen muistuttaa, että pääministeri Petteri Orpo on kertonut eduskunnan täysistunnoissa useasti hallituksen olevan sitoutunut itäisen Suomen tukemiseen.
– Hallitus on myös sitoutunut lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja hallitusohjelmassaan, koska nimenomaan korkeakouluilla on merkittävä rooli alueen kehittymiselle ja houkuttelevuudelle. Lisäksi ohjelmassa todetaan, kuinka aloituspaikkoja suunnataan kasvukeskuksiin, joita Joensuu ja Kuopio ovat molemmat Itä-Suomessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän kauppa korkeakoulujen rahoitus Sari Multala Pohjois-Savo korkeakoulut Itä-Suomi Pohjois-Karjala kasvukeskukset Anna-Maja Henriksson Kuopio Hallitusohjelma Sanna Antikainen Petteri Orpo Maaseutu Joensuu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU:ssa alustava sopu Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetuksesta – ”Todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta”
Keskustan viimeiset linnakkeet jäivät syrjäseuduille
Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä oikeat arvot esillä – tukea maaseudulle, kristillisille arvoille ja Suomen kielelle ja kulttuurille
Koponen: Korkeakouluissa on pakko puuttua opiskelijoiden tekoälyn käyttöön
Perussuomalaisen Nuoriso rökittää Keskustanuoria: “Älytön ja epätoivoinen julkisuusstuntti”
Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmatyö käyntiin – käsillä kansallisestikin merkittäviä kasvun mahdollisuuksia
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.