LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus esittää tilapäisen suojelun lainsäädäntöön muutoksia tavoitteena sujuvoittaa tilapäisen suojelun antamista niin suojelua saavien kuin viranomaisten näkökulmasta. Muutokset koskevat Ukrainan sotaa paenneita mutta myös muita mahdollisia tilapäisen suojelun tilanteita tulevaisuudessa.
Tilapäinen suojelu perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin, joka otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa 4.3.2022 sen jälkeen, kun Venäjä oli käynnistänyt hyökkäyssodan Ukrainassa. Ukrainan kriisin pitkittyessä on syntynyt tarve tilapäisen suojelun lainsäädännön uudistamisesta.
– Tilapäisen suojelun enimmäiskestoksi on säädetty kolme vuotta, joka tulee Ukrainan tilanteen vuoksi annettavan tilapäisen suojelun osalta täyteen 4.3.2025. Tilapäisen suojelun jatkuminen tämän jälkeen edellyttää lainsäädännön muuttamista, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Tilapäinen suojelu koskee jatkossakin Ukrainan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä lisäksi niitä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on Ukrainassa pysyvä oleskelulupa tai jotka ovat saaneet siellä kansainvälistä suojelua. Sen sijaan Suomi ei enää jatka tilapäisen suojelun antamista niille Ukrainasta paenneille kahdellesadalle sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilla ei ole ollut Ukrainassa pysyvää oleskelulupaa tai jotka eivät ole saaneet kansainvälistä suojelua.
– Tarvetta tilapäiselle suojelulle ei heidän kohdallaan enää ole. Lähtökohtana Ukrainassa tilapäisellä oleskeluluvalla työskennelleiden tai opiskelleiden kolmansien maiden kansalaisten osalta on paluu kotimaahan tai oleskeluluvan hakeminen Suomeen esimerkiksi työnteon tai opiskelun perusteella, sisäministeriöstä kerrotaan.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan maaliskuun alussa 2025.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Venäjä on pian kolme vuotta pommittanut ukrainalaisia sairaaloita, kouluja sekä asuintaloja. Somekuvissa venäläiset maahantunkeutujat murhaavat ukrainalaisia sotavankeja. Sama jatkuu päivästä toiseen. Ukrainalaisten viha venäläisiä kohtaan on tänään pohjaton ja jatkuu seitsemänteen polveen asti.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.
Eduskunnassa keskusteltiin tänään Ukrainan ajankohtaisesta tilanteesta, jossa Venäjän täysimittaiset sotatoimet ovat jatkuneet nyt 1,000 päivän ajan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui maanantaina ja tiistaina Brysselissä pidettyihin euroryhmän sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokouksiin. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa digiajan arvonlisäverotusta, Ukrainan tukemista ja euroalueen kilpailukykyä.
Viikon suosituimmat
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Megaluokan vähittäiskauppaketju Walmart ilmoittaa luopuvansa systemaattisesti DEI-käytännöistä. Yhtiö ei enää anna erityiskohtelua vähemmistöihin kuuluvien ihmisten omistamille tavarantoimittajille. Kauppajätti lakkauttaa myös vuonna 2020 perustetun rodullisen tasa-arvon keskuksen. Walmart kertoo käyvänsä läpi yhtiön tuotevalikoimaa, sisäisiä prosesseja ja tukea mm. pridelle, jotta se ei edistäisi lasten altistumista "sopimattomalle seksualisoivalle sisällölle". Yhtiön toimitusjohtajan mukaan tavoitteena on huomioida asiakaskuntaa entistä monipuolisemmin. Walmartin tapaus on jatkumoa jo pidempään jatkuneelle DEI-buumin hiipumiselle. Myös Donald Trumpin vaalivoiton ja konservatiivisten voimien vahvistumisen nähdään vauhdittavan woke-kapitalismin hiipumista. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin juridisia ja poliittisia riskejä.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
