Ruotsin ongelmalähiöiden päiväkodeissa henkilökunta on painostuksen kohteena, kun muslimiperheiden vanhemmat haluavat vahtia lapsiaan vuorokauden ympäri. Huivin on pysyttävä tytön päässä päivisin vaikka vauhti yltyisi kuinka kovaksi.
– Miten lapsi voi leikkiä vaikka kampaajaa, jos hän ei saa ottaa huivia pois päästään? Näin kysyy kolumnissaan Expressen-lehdenpääkirjoitustoimittaja Malin Siwe.
Göteborgs Posten -lehti selvitti päiväkotien linjauksia ja soitti läpi 40 kunnallista esikoulua Göteborgissa, Malmössä ja Tukholmassa. Toimittaja esitteli itsensä äitinä, joka etsii 5-vuotiaalle tyttärelleen päiväkotipaikkaa. Kysymys kuului: miten henkilökunta suhtautuu siihen, jos vanhemmat haluavat tytön pitävän huivia kaiken päivää ja onko henkilökunta valmis sitomaan huivin takaisin tytön päähän, jos tämä syystä tai toisesta linkaisee päähineen pois?
Haastatelluista päiväkotien työntekijöistä 70 prosenttia ilmoitti toimivansa kuin uskonnollinen poliisi ja toimivansa vanhempien tahdon mukaisesti.
– Kyllä toki, jos ette halua hänen riisuvan hijabia pakotamme hänet pitämään sitä. Toteutamme aina vanhempien toiveet, ehdottomasti! Näin vastattiin toimittajalle göteborgilaisesta eskarista. Kysymykset esitettiin ongelmalähiöiden esikouluille alueilla, joissa sosiaaliviranomaisten ja poliisin mukaan on myös äärilaidan uskonnollista liikehdintää.
– Vegaanin tytär saa maistaa lihapullaa ja muslimin tytär saa leikkiä kampaajaa. Lapset haluavat tehdä sitä mitä muutkin lapset ja esikoulun tehtävä on antaa heille uusia mahdollisuuksia elämää varten, painottaa omasta puolestaan pääkirjoitustoimittaja Malin Siwe.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
