Muslimien määrä Tanskassa on arvoitus ja herättää keskustelua vaalien alla
Se tiedetään, että Tanskassa on 170 moskeijaa. Århusin yliopisto on tutkinut asian. Muslimien määrä onkin sitten jo arvoitus, sitä ei aikuisen oikeasti tiedä kukaan. Usein käytetty arvio on Berlingsken (maksumuuri) mukaan noin 700 000 henkilöä.
Tanskan väkiluku on 5,7 miljoonaa, joten tuon yleisimmän arvion mukaan yli 10 prosenttia maan kansalaisista olisi uskonnoltaan muslimeja. Vieläkin huimempia lukuja on nähty, villeimpien ennustajien mukaan jopa 20 prosenttia Tanskan väestöstä olisi muslimeita vuonna 2020.
Kansallismieliset tanskalaiset
Tanskassa pidetään parlamenttivaalit 5. kesäkuuta, heti kohta EU-vaalien jälkeen. Vaalien alla muslimiväestön osuus koko Tanskan populaatiosta on jälleen noussut yhdeksi vaaliteemaksi. Tilanne ennen vaaleja on hieman saman kaltainen kuin keväällä Suomessa, sosialidemokraatit pyrkivät oppositiosta vallan kahvaan.
Muista Pohjoismaista Tanska kuitenkin poikkeaa siinä, että maahanmuuttokriittisyys ei ole pelkästään hallitusta tukevan kansallismielisen Tanskan kansanpuolueen monopoli. Pääministeripuolue Venstre on ollut tiukasti samalla asialla. Kuten omalla tavallaan myös opposition sosialidemokraatit.
Uskontoa ei tilastoida
Nyt vaalien alla oman lusikkansa uskontosoppaan on iskenyt Kööpenhaminan yliopiston lehtori ja uskontososiologi Brian Arly Jacobsen. Hän löi koko kansan ällikällä julistamalla, että Tanskassa oli tammikuussa 2019 noin 320 000 muslimia. Jacobsenin havainnossa keskeisintä on se, että muslimi ei ole sama asia kuin maahanmuuttaja, turvapaikanhakija tai paperiton henkilö.
Sitten hiukan epävarmuustekijöitä. Lapsien vanhusten, työttömien ja eläkeläisten määrä tiedetään tarkasti. Sen sijaan kansalaisia ei saa tilastoida sen paremmin uskonnon tai vaikkapa seksuaalisen suuntautumisenkaan perusteella. Siksi kaikki luvut muslimienkin määrästä ovat arvioita.
Valistunut arvaus
Jacobsenin lähestymistapa on toisaalta mielenkiintoinen sen takia, että se antaa mahdollisuuden tarkastella uskonnollisuuden säilymistä maahanmuuttajien keskuudessa. Jacobsen on muokannut maahanmuuttajista 85 eri ryhmää ja osin kansainvälisten tutkimusten perusteella hän tarkastelee eri väestöryhmien uskonnollisuutta. Niinpä esimerkiksi 500 afgaanitaustan omaavasta tanskalaisesta 450 henkilöä on tämän perusteella muslimeita. Se on siis eräs tilastollinen mahdollisuus.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää