Ekstremistimuslimien Israel-viha kasvattaa antisemitismiä Euroopassa

Suomen Uutiset haastatteli irakilaista turvapaikanhakijaa, israelilaista juutalaista ja palestiinalais-egyptiläistä ruotsalaista. Artikkelissa etsitään syitä Lähi-idän antisemitismille.

Lähi-idän muslimien antisemitismi on rantautunut näkyvänä ilmiönä Eurooppaan. Suomessa esimerkiksi Yle ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole käsitellyt ongelmaa lainkaan. Hyvänä esimerkkinä oli Ylen Ykkösaamu -ohjelma (23.1.), jossa historian dosentti Oula Silvennoinen kertoi antisemitismiasiantuntijan roolissa vain äärioikeiston roolista tämän päivän juutalaisvihassa. Häneltä olisi pitänyt kysyä myös Lähi-idän maista Eurooppaan suuntautuneen maahanmuuton tuomasta antisemitismistä.

Euroopan perusoikeusviraston tekemä laajin tähän mennessä tehty tutkimus vuodelta 2018 todensi, että kolmasosa tunnistetuista juutalaisvihatapauksista oli radikaalien muslimien tekemiä. Myös 27.1. lähetetty Ylen keskusteluohjelma Roman Schatzin Maamme-kirja toisti samaa kaavaa. Tunnin jaksossa dosentti Silvennoinen esiintyi jälleen asiantuntijana. Hän ei maininnut Lähi-idän maista Eurooppaan levinneestä antisionistisesta antisemitismistä lainkaan. Suomen Uutiset pyysi Silvennoiselta kommenttia aiheesta, mutta hän kieltäytyi haastattelusta.

Kattava analyysi antisemitismistä sen sijaan saatiin 29.1. Ylen Brysselin Koneessa, jossa haastateltiin yleisen historian dosenttia Eero Kuparista. Hän avasi antisemitismin historiaa ja sitä, kuinka se on muuttunut vuoden 2000 jälkeen. Tätä aiemmin antisemitismi oli vanhaa perusvihaa, jota harjoitti pääosin äärioikeisto. 1960-luvulta mukaan tuli näkyvämmin myös vasemmisto. Suomen Uutiset haastatteli dosentti Kuparista ja kysyi tarkemmin mistä Lähi-idän antisemitismissä on kyse ja siitä, miten se eroaa aiemmasta “perusvihasta”. Hän avaa myös Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2018 tutkimusta aiheesta.

Kuparinen kertoo esimerkiksi, että antisemitismin voimakas nousu Ranskassa on kärjistynyt maan suuren muslimiväestön tuella. Ranska on yksi vaarallisimmista maista juutalaisille Euroopassa.

“Harkitsen, kenelle kerron kotimaastani”

Suomen Uutset kysyi Suomessa työskentelevältä, Israelista kotoisin olevalta juutalaiselta Avivilta (nimi muutettu), miten hän kokee antisemitismin.

– Harkitsen tarkkaan kenelle kerron, mistä olen kotoisin. Nykyään Suomessa on vaikea eritellä, mistä Lähi-idän maasta on kotoisin, joten sulaudun katukuvaan, hän sanoo.

Avivin mukaan antisemitismin nousu tuntuu maailmanlaajuisesti.

– Muslimit ovat lisänneet selvästi juutalaisvihaa. On olemassa perusvihaa ja nyt tätä uutta kytevää lisävihaa, hän sanoo.

Dosentti Kuparisen mukaan tämä pitää kyllä paikkansa.

– Kun antisemitismi on ollut Euroopassa alun perin äärioikeistolainen ilmiö, saaden 1960-luvulla antisionismin kautta tuekseen myös äärivasemmiston, niin Eurooppaan muuttanut muslimiväestö on tuonut tähän lisätukea omalla Israel-vastaisella asennoitumisellaan, mikä on tullut käytännön tasolla esille juutalaisvihana.

Onko Avivi kokenut vieroksuntaa muslimien suunnalta?

– Kuten sanoin: harkitsen tarkkaan, kenelle kerron kotimaastani. Kerran kävin tosin Helsingin Itäkeskuksen halal-kaupassa ja minulta kysyttiin, mistä olen kotoisin. Vastasin ja myyjä vastasi vain “ahaa, okei”, hän tarkentaa.

Antisemitismi elää ajassa

Hänen mukaansa antisionistinen antisemitismi on pahinta.

– Mitään muuta maata ei käytetä samoin sen kansalaisia vastaan. Esimerkiksi iranilaisia ei vihata sen vuoksi, mitä maa tekee. Eikä venäläisiä siksi, mitä Putin tekee. Tämä tuntuu pahalta, hän sanoo.

Dosentti Kuparinen kommentoi Israelin maan käyttämistä vihan polttoaineena.

– Antisemitismistä on sanottu, että se elää aina ajassa. On selitetty, että toisen maailmansodan jälkeen antisemitismi on sotaa edeltävässä muodossaan poliittisena ja rodullisena liikkeenä holokaustin johdosta moraalisesti niin tuomittavaa, että se on ottanut uudeksi ilmiasukseen antisionismin. Antisemitismi ikään kuin verhotaan antisionismin kaapuun. Julistetaan Israel-vastaisuutta, vaikka se on pohjimmiltaan juutalaisvastaisuutta. Iraniin ja Venäjään ei liity samanlaista menneisyyden asenteiden painolastia. Ei ole latenttia Iran-vihaa tai latenttia Venäjä-vihaa, hän selventää.

Eurooppa suojelee ekstremistejä maahanmuuttajia

Suomen Uutiset haastatteli egyptiläis-israelilais-palestiinalaista Ruotsissa asuvaa Al-Jabari Ahmedia. Hän eli lapsuutensa Gazassa, josta muutti Länsi-Jerusalemiin ja sieltä Ruotsiin.

– Voimakkaat ensikokemukseni antisemitismistä ajoittuvat lapsuuteen. Gazassa poliittiset ja uskonnolliset voimat vihaavat juutalaisia. Julkisesti se on sionistivihaa, mutta yksityisesti juutalaisvihaa. Antisemitismi on kyllä standardi ongelma arabialaisissa ja islamilaisissa yhteiskunnissa ja siten se on myös maahanmuutto-ongelma. Se on myös Euroopan itse aiheuttamaa, koska se suojelee ekstremistejä maahanmuuttajia, kuin he olisivat sorrettuja vähemmistöjä, joita ei saisi kritisoida. Minulla on paljon ystäviä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, joilla on positiivisempi kuva Israelista kuin Euroopasta, hän kuvailee.

Ahmed sanoo, että Lähi-idän antisemitismi on aina uskonnollista. Hän muistuttaa, että on olemassa aina myös äärioikeiston sekä -vasemmiston antisemitismiä.

– Täytyy katsoa myös menneisyyteen. Hitler tuki radikaali-islamisteja Brittien Palestiinassa. Tämän hetken arabinationalismin perusti Egyptin Gamal Abdel Nasser Hussein (Egyptin toinen presidentti 1954–1970), joka ihannoi Hitleriä, hän sanoo.

Irakilaismies odottaa vapauttajaa Palestiinaan

Italiasta turvapaikan saanut ja Suomessa parhaillaan lomaileva irakilainen Wahab Abbas sanoo, etteivät he pidä Israelista.

– Meille ei ole olemassa Israelia, on vain Palestiina.

Mihin israelilaisten sitten tulisi hänen mielestään muuttaa?

– He voisivat asua Palestiinan valtiossa. Monet italialaiset eivät pidä Israelista. Israel tuhosi Palestiinan ja se haluaa tuhota Lähi-idän, hän sanoo ja näyttää puhelimestaan italialaista Palestiina Libre Facebook-ryhmää, johon hän kuuluu.

Hän ohjaa keskustelun Irakiin.

– Miksiköhän Amerikka tuhosi Saddamin…Saddam ei tunnustanut Israelia vaan pelkän Palestiinan. Uskon, että tulee vahva johtaja, kuten suuri Saladin (muinainen egyptiläis-syyrialainen sulttaani) ja vapauttaa Palestiinan. Odotamme sitä, hän sanoo ja myöntää olevansa harras muslimi.

– Mutta minulla ei ole mitään ongelmia muiden uskontojen kanssa. Vaimoni on kristitty.

Kuparisen mukaan on muistettava, että paitsi palestiinalaisten muslimiveljien tukeminen Israelia vastaan oman valtion saamiseksi, muslimeille on tärkeää myös saada Jerusalem hallintaansa.

– On muistettava, että Mekan ja Medinan jälkeen Jerusalem on islamin kolmanneksi pyhin kaupunki. Paitsi profeetta Muhammedin omaan historiaan, niin se liittyy myös Koraanissa mainittujen Muhammedia edeltäneiden profeettojen Aabrahamin, Daavidin, Salomonin ja Jeesuksen historiaan, hän selventää.

Lähi-idän imaamit vaikenevat

Miksi Lähi-idän islamilaiset seurakunnat ovat niin hiljaisia antisemitismin tuomitsemisessa tai onko mahdollista, että ne olisivat eri linjoilla kuin eurooppalaiset islamilaiset seurakunnat? Esimerkkinä Helsingin Sanomien artikkeli (30.1.) Turun synagogan tukimielenilmauksesta, jossa mukana oli ainoastaan Turun islamilaisen seurakunnan bosnialaistaustainen imaami. Myöskään muualla Euroopassa Lähi-idän imaamien kannanottoja ei ole mediassa juuri näkynyt.

– Pitää paikkansa. Tämä näkyy myös asennetutkimuksissa. Aiemmin mainitsemani vuoden 2014 maailmanlaajuisen asennemittauksen mukaan antisemiittisiä asenteita oli Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän muslimien keskuudessa noin 75 prosentilla, kun esimerkiksi Länsi-Euroopan osalta vastaava luku oli 29 %. Tätä eroa on selitetty sillä, että Euroopassa muslimit saavat paremmin tietoa juutalaisista sekä ovat jonkin verran näiden kanssa tekemisissä. He ovat tutumpia. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä valtiollinen antisemiittinen propaganda on niin voimakasta, että se vaikuttaa asenteisiin, Kuparinen sanoo.