Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”

Pitkän linjan tilintarkastusammattilainen, entinen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera Vantaalta kirjoittaa samasta asiasta viestipalvelu X:ssä ja omassa blogissaan. Vahteran mukaan leikkaukset ovat näyttäviä, koska niiden avulla halutaan viestiä hallitukselle vaadittujen leikkausten epäoikeudenmukaisuudesta sulkemalla suosituimmat museokohteet ja näin ylittää uutiskynnys kirkkaasti.

Samaa mieltä on myös perussuomalaisten Taito Ylhäinen.

– Tämä on Museovirastolta pelkkää vedätystä, jolla kiristetään poliitikkoja. Louhisaaren linnan kustannukset ovat muutamassa vuodessa moninkertaistuneet, kun sinne on lisätty henkilökuntaa. Ennen museotoiminta meni viidellä henkilöllä, nyt siellä on työntekijöitä pitkälti toistakymmentä, kertoo Taito Ylhäinen, joka on asunut Louhisaaren linnan naapurissa sijaitsevassa Louhisaaren kartanossa, marsalkka Mannerheimin syntymäkodissa, 80-luvulta lähtien.

Museovirastoa vaivaa pöhötystauti

Ylhäisen mukaan Louhisaaren kartanon asiakasmäärät eivät ole sanottavasti kasvaneet 80-luvulta tähän päivään. Vuonna 1988 kävijöitä oli noin 18 000, nykyään noin 19 000 vuodessa. Hän uskoo, että ainakin Louhisaaren osalta Museovirastoa vaivaa pöhötystauti, kun byrokratia on kasvanut ja investointeja tehty kustannuksista välittämättä.

– Tänne tehtiin tuollainen kalmilainen puutarha, joka on irvikuva vanhasta puutarhasta. Siinä on neliönmuotoisia raamisahattuja laatikoita koottu pihalle ja sitten leikitään, että se on kalmilainen puutarha. Vanhat kartanopuutarhat olivat penkkipuutarhoja, eivät mitään laatikoita. Ympärille tehtiin vielä valtava panssariaita ja otettiin lisää henkilöitä hoitamaan sitä. En yhtään ihmettele, jos rahat loppuu, Ylhäinen päivittelee.

Kilpailutuksen jälkeen hinta viisinkertaistui

Ylhäinen teki perheineen puutarhatöitä Louhisaaressa 31 vuotta. Kun puistonhoito kilpailutettiin ja siirtyi pörssiyhtiö Lassila & Tikanojan hoidettavaksi, hinta viisinkertaistui. Ylhäisten oma tarjous hylättiin samana päivänä.

Viime vuosina on puhuttu paljon hiilijalanjäljestä, jota pitäisi saada pienennettyä. Nyt Turusta tulee joka päivä monta autoa Askaisiin puistoa hoitamaan, vaikka Ylhäiset asuvat samalla pihalla ja olisivat pystyneet tekemään samat työt viisi kertaa halvemmalla.

– Nyt sitten valitetaan, että rahat on loppu. Muista museoista en tiedä, mutta epäilen niissä käyneen aivan samalla tavalla. Se on mennyt sellaiseksi, että sinne on palkattu johtaja johtajan perään, Ylhäinen sanoo.

”Kyllä valtio maksaa”

Vahtera kirjoittaa blogissaan, että vuoden 2021 jälkeen Museoviraston henkilökunta kasvoi parissa vuodessa 40 henkilöllä ja valtion tukisumma kasvoi vuoden 2021 50 miljoonasta eurosta 59 miljoonaan euroon viime vuonna. Tukisumma siis kasvoi melkein 20 prosentilla lyhyessä ajassa. Nyt vaadittu leikkaus on 1,5 prosenttia Museoviraston saamasta tuesta.

Ylhäisen mielestä Museoviraston valtiontukea on kasvatettu aivan turhaan.

– Museonhoitajahan ei ole meidän kanssamme puhunut moneen vuoteen mitään, mutta silloin kun vielä puhui, hän sanoi, että kyllä valtio maksaa eikä meidän tarvitse välittää kustannuksista. Kustannukset ovat kasvaneet niin valtavasti, että ei ole ihme, jos pää tulee vetävän käteen. On aivan oikein, ettei Museovirastolle myönnetä yhtään lisää määrärahaa. Päinvastoin saa ottaa reilusti pois, Ylhäinen toteaa.

Marinin hallitus kiihdytti kehitystä

Koronavuonna 2021 museoita ei suljettu, vaikka koronan takia joitakin lomautuksia oli käytetty toiminnan sopeuttamiseen. Vahtera kysyy blogissaan, kertovatko museoviraston saamat lisärahat osatotuuden Sanna Marinin hallituksen leväperäisestä taloudenhoidosta.

Ylhäisen mielestä museoiden sulkeminen on kiristystä, ettei tarvitsisi säästää esimerkiksi museoiden paisuneesta byrokratiasta ja henkilökunnasta. Marinin hallitus kiihdytti Museoviraston henkilökunnan valtavaa kasvua, mutta kehitys oli alkanut jo paljon aikaisemmin.

– Nyt siellä istuu penkeillä porukkaa lukemassa romaaneja. Eihän mikään firma kestä sellaista. Kun me tulimme tänne 80-luvulla, Louhisaaressa oli yksi museonhoitaja, joka teki kaikki työt ikkunanpesua myöten. Puistoa hoiti kaksi henkilöä, joista toinen on nyt eläkkeellä ja toinen joutui työttömäksi. Nyt ikkunanpesua varten tarvitaan liftiauto ja puistonhoitajat kulkevat monella autolla Turun ja Askaisten väliä. Onhan siinä suuri ero hiilijalanjäljessäkin, Ylhäinen pohtii.

Pitkän linjan perussuomalaisvaikuttaja

Maanviljelijätaustainen Taito Ylhäinen tuli Louhisaaren kartanolle vuokralle ja viljelijäksi vuonna 1984 ja osti maat itselleen vuonna 1987 Suomen Sydäntautiliitolta. Ylhäinen omistaa Louhisaaren kartanon museokäytössä olevaa linnaa ja puistoa lukuun ottamatta. Hän on myös museon asiakkaita kesäaikaan palvelevan Louhisaaren Kartanon Kahvilan omistaja.

Ylhäinen on ollut perussuomalaisten toiminnassa mukana vuoden 2000 kuntavaaleista lähtien, ja hänellä on pitkä tausta myös perussuomalaisten edeltäjän, SMP:n, aktiivina. Hän on pitkäaikainen vaikuttaja Maskun kunnanvaltuustossa, valtuuston puheenjohtaja, perussuomalaisten puoluevaltuuston jäsen ja yksi perussuomalaisten toiminnantarkastajista.