

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava
Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau arvioi euroalueen tarvitsevan perusteelliset uudistukset seuraavan talouskriisin iskiessä. Hänen mielestään Saksan ja muiden yhteisvastuuta vastustavien maiden on annettava periksi.
Münchau kirjoittaa, että aiempi vakava taloushäiriö talttui vain Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin kahdella toimella. Kesällä 2012 Draghi lupasi tehdä mitä vain säilyttääkseen euroalueen, kolme vuotta myöhemmin hän aloitti euroalueen arvopaperiostot.
EKP:n paukut käytetty?
Münchaun mielestä seuraava taantuma kurittaa euroaluetta ennen pitkää. Tuolloin europäättäjien on yksinkertaisesti uudistettava euroaluetta reippaasti kohti yhteisvastuuta.
Hänen mukaansa nyt puolivaloilla toteutettu pankkiunioni ei riitä pysäyttämään seuraavaa kriisiä. Siihen eivät pysty Euroopan vakausmekanismi tai pienimuotoinen euroalueen vakausbudjetti.
EKP:lta hän ei usko löytyvän paukkuja taltuttamaan uusia talouskriisejä. EKP:n pääjohtaja on vaihtumassa, eikä näköpiirissä ole Draghin kaltaista seuraajaa. Toiseksi lainaostoissa on rajansa ja kolmanneksi EKP:n pankkien lyhytaikaiset korot ovat nousukaudellakin olleet pakkasella. Korkotason alentaminenkaan ei siksi kelpaa avuksi taistelussa taantumaa vastaan.
EKP haluaa tietysti vakuuttaa kaikille, että sillä on keinonsa taantumien varalle.
Eurobondeja tai rinnakkaisvaluuttoja
Münchaun mielestä euroalueelle tarvitaan ilman muuta yhteinen eurobondi, eli koko euroalueen laajuinen joukkovelkakirja. Ilman tällaista täyttä yhteisvastuuta euroalue on altis talouskriiseille.
Hän miettii esimerkinomaisesti Italian varsin lohdutonta tilannetta koko maan 20-vuotisen eurohistorian aikana. Italialla on jättimäärin velkaa, maan budjettitasapaino on toistuvasti pakkasella ja maan pankkien taseissa aivan liiaksi tuottamattomia luottoja.
Münchaun mielestä Italia tarvitsee velkasaneerauksen. Saneerauksen tiellä on kuitenkin tukku esteitä. Euromaiden hallitukset ja pankit eivät ole tikissä vastaanottamaan rajua velkaleikkausta. Saneeraus voisi törmätä myös laillisuusesteisiin.
Yhteisvastuun vastatuulen kestäessä Münchau arvelee, että todennäköisemmin Italia ottaa käyttöönsä rinnakkaisvaluutan saaden “harmaan euroeron”. Italia olisi siten sekä euromaa että euroalueen ulkopuolinen maa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroalueen teollisuustuotannon kasvu hyytymässä – Italian pakitus syvenee

Sipilän käsittämätön EVM-kanta tarkoittaa suomeksi sitä, että hallitus haluaa luopua Suomen päätösvallasta omiin rahoihinsa

Kirjaväite: EU:n todennäköinen tulevaisuus ei ole integraatio vaan disintegraatio – edessä ajautuminen kohti aiempaa löysempää liittoa

Europäättäjien talouspolitiikka ruokkii populistipuolueita

Huhtasaari: EU hajoaa – Suomen valmistauduttava eurosta lähtemiseen
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää