“Suomeen haetaan erityisesti Euroopan unionin ulkopuolisista maista, joissa elintaso on länsimaita matalampi. Näitä maita ovat muun muassa Nigeria, Vietnam ja Nepal”, MTV Uutiset jatkaa.
– Kaikki muut paitsi toimittaja ovat tienneet, että Suomeen tullaan opiskelemaan pääasiassa Nigeriasta ja muista kehitysmaista. Syitäkään ei ole vaikea ymmärtää, Jussi Halla-aho kirjoittaa.
Sosiaaliturva on taannut maahan päässeelle elinikäisen elatuksen
Suomalaiset korkeakoulut eivät ole kilpailleet opiskelijoista korkeatasoisella opetuksella vaan tarjoamalla maksutonta tai melkein maksutonta englanninkielistä opetusta kaikille maailman ihmisille, Halla-aho väittää.
– On kai selvää, että Suomi ei tällöin ole houkutellut maksukykyisiä länsimaalaisia vaan sellaisia ihmisiä, joita kiinnostaa maksuton koulutus. Opiskelupaikan on saanut ilman rahaa ja ilman minkään muun kielen kuin englannin osaamista, ja opiskelupaikka on ollut helpoin tapa saada maahantulolupa. Kun maahan on kerran päässyt, sosiaaliturva on taannut elinikäisen elatuksen. Työhaluisillekin työllistyminen on ollut jokseenkin mahdotonta ilman suomen kielen taitoa, mikä sekin tuntuu jatkuvasti tulevan suomalaisille yhtä suurena yllätyksenä kuin talvi autoilijalle.
Osaajia houkutellaan korkealaatuisella opetuksella, ei ilmaisuudella
Halla-aho pitää suomalaista “koulutusvientiä” aivan omana viennin lajinaan. Perinteisesti “vienti” tarkoittaa sitä, että Suomesta viedään jotakin ulkomaille ja ulkomailta tulee vastineeksi rahaa Suomeen. Sen sijaan “koulutusviennissä” Suomeen tuodaan ihmisiä, ja raha liikkuu suomalaiselta veronmaksajalta oppilaitoksille ja Kelan kautta tänne tuoduille ihmisille.
– Kuten artikkelista ilmenee, myös suomalaiset opiskelijat on saatu sinnikkäällä propagandalla uskomaan, että rajallisten koulutusresurssien jakaminen mahdollisimman suurelle ihmisjoukolle olisi suomalaisten opiskelijoiden oman edun mukaista.
– Suomalaisten korkeakoulujen tulee houkutella kansainvälisiä osaajia korkeatasoisella opetuksella ja tutkimuksella, ei ilmaisuudella. Näin muutkin kehittyneet maat tekevät. Osaajien pysymistä Suomessa taas voidaan edistää edellyttämällä suomen opiskelua ja oppimista muiden opintojen ohessa, ei muuttamalla Suomea englanninkieliseksi, päättää Halla-aho kirjoituksensa.