LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Ensinnäkään Suomen metsät eivät ole syy ilmaston lämpenemiseen, sanoi Marko Mäki-Hakola.
– Kyllä syy löytyy fossiilisista. Suomen metsät ovat sitoneet hiiltä hillittömän suuria määriä viimeiset vuosikymmenet. Jos Suomesta lopetettaisiin tai rajoitettaisiin metsien hakkuita, ne siirtyisivät muualle.
– Jos Suomesta vähennetään hakkuita, me siirrämme ongelman muualle, ehkä maihin, joissa haasteet ovat isompia. Ja lopputuloksena on luultavasti ilmastolle entistä haitallisempi tilanne.
– Itse asiassa, jos me vähennämme hakkuita, niin ajaudumme sellaiseen kierteeseen, että metsämme ikääntyvät entisestään, jolloin hiilensidonta pienenee entisestään. Tällöin olemme entistä haastavammassa tilanteessa hiilinielujen kanssa. Tulevaisuudessa, jos haluamme pitää hiilinielut kunnossa, meidän pitää uudistaa metsiä. Se, miksi metsien kasvu on hiipunut, johtuu esimerkiksi siitä, että metsämme ovat ikääntyneet. Kun metsä tai puusto on tarpeeksi vanhaa, se ei enää sido hiiltä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Jos me haluamme kiihdyttää kasvua, niin silloin meidän pitää vaan hakata.
Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat ovat ilmastosankareita.
– He ovat yli sukupolvien panostaneet metsään, mistä taas johtuu, että metsät kasvavat nopeasti. Se, mitä nyt pitää tehdä, on päästä irti fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista. Jos mietitään, miten päästään irti niistä, niin me tarvitsemme jotain tilalle. Ja mikä olisi parempaa kuin uusiutuva kotimainen raaka-aine? Eli sen päälle pitää rakentaa.
Mäki-Hakola kertoo maaperäpäästöjen tulleen yllätyksenä, jota ei ollut osattu etukäteen arvioida.
– Nyt meillä on uutta tietoa. Valitettavasti näyttää siltä, että siinä on haasteita. Nyt pitää tehdä uusia päätöksiä. Ne, joita on tehty kotimaassa ja EU:ssa, ovat pohjautuneet metsien kasvavaan hiilinieluun. Nyt nähdään, että se ei toimi, eli tarvitsemme uusia päätöksiä nimenomaan päästöjen vähentämiseksi.
– Meillä on hyviä keinoja. Kun metsää hakataan, sinne pannaan uusi jalostettu taimi kasvamaan. Se kasvaa parikymmentä prosenttia nopeammin, ja metsä lähtee uudestaan sitomaan hiiltä.
– Täytyy myös muistaa, että kun hakataan yksi puukuutiometri eli metri kertaa metri kertaa metri puuta, niin se tuo 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi, eli puiden nielu ei riittäisi nielemään metsämaan aiheuttamia päästöjä. Ylen Aamu-tv:ssä tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen huomauttaa, että Suomen metsät edelleen kasvavat nopeammin kuin mitä niitä hakataan.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.
