Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt. Kuvakaappaus Youtube / CBS.
Ennen vanhaan opiskelijat vaativat lisää sananvapautta yliopistokampuksille. Nykypäivän amerikkalaisopiskelijat haluavat vähemmän sananvapautta ja vaativat oppilaitoksiin tiloja, joissa heitä suojellaan omaa maailmankuvaansa haastavilta ajatuksilta – jotta kenenkään ei tarvitsisi pahoittaa mieltään. Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt ja sananvapausaktivisti Greg Lukianoff selittävät uudessa kirjassaan, mitkä kolme valheellista uskomusta ovat tehneet amerikkalaisista yliopisto-opiskelijoista hauraita nyhveröitä.
Jotain on mennyt pieleen amerikkalaisilla yliopistokampuksilla viime vuosina. Vierailevia puhujia estetään pitämästä puheitaan. Opiskelijat ja professorit kokevat, että he ikään kuin kävelevät munankuorilla ja he pelkäävät sanoa, mitä oikeasti ajattelevat. Ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja itsemurhat yleistyvät kampuksilla. Nykypäivän yliopistoista tutkinnon suorittaneet eivät ole henkisesti valmiita työelämän haasteisiin.
Lukianoff ja Haidt osoittavat kirjassaan The Coddling of the American Mind: How Good Intentions and Bad Ideas Are Setting Up a Generation for Failure kolme kammottavan vahingollista ajatusta, jotka ovat alkaneet hallita amerikkalaista kasvatusta lapsuudesta yliopistovuosiin. Kirja kehittelee pilalle hemmotelluista ja pumpulissa eläneistä amerikkalaislapsista ajatuksia, joita Lukianoff ja Haidt toivat esiin jo vuonna 2015 The Atlantic -lehteen kirjoittamassaan samannimisessä esseessä.
CBS haastatteli kirjoittajia aamuohjelmassaan.
Kolme tämän ajan vahingollista kasvatusajatusta ovat: 1) Mikä ei tapa sinua, tekee sinusta heikomman, 2) luota aina tunteisiisi ja 3) elämä on taistelua hyvien ja pahojen ihmisten välillä. Kirjoittajien mukaan nämä valheelliset uskomukset ovat ristiriidassa perustavien hyvinvointia koskevien psykologisten periaatteiden kuten myös monien eri kulttuurien vanhojen viisauksien kanssa.
Lukianoff ja Haidt huomaavat monien sosiaalisten trendien yleistyneen vaikuttaneen näiden vahingollisten uskomusten leviämiseen. Näihin kuuluvat pelokkaan tai “paranoidisen” vanhemmuuden yleistyminen ja se, että lapset yhä harvemmin leikkivät omilla ehdoillaan ilman aikuisten ohjausta. Sosiaalinen media on totuttanut lapsia ja nuoria ottamaan avoimesti kantaa moraalikysymyksiin ja eristäytymään omiin samanmielisten kupliinsa.
Kampuksella yliopistojen hallintoportaan valta on kasvanut, mikä näkyy muun muassa sananvapauskiistoissa. Yliopistoissa identiteettipolitiikka eli erilaisten vähemmistöjen puolestaloukkaantuminen ja poliittinen polarisoituminen näkyvät erityisen voimakkaasti.
Australialainen tutkija ja kirjailija Matthew Lesh kommentoi Quillette-verkkolehdessä julkaistussa tuoreessa kirja-arviossaan The Coddling of the American Mindista nyt collegeissa opiskelevia ikäluokkia.
– Tämä kohortti on kokenut ahdistuneisuuden, masennuksen ja itsemurhien dramaattisen kasvun. Kun he saapuivat kampukselle, yltyvän polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä, he eivät olleet valmistautuneita tulemaan älyllisesti haastetuiksi. He – tai ainakin tämän sukupolven ‘sosiaalisen oikeudenmukaisuuden’ aktivistit – vastasivat tähän luomalla sensuurin, pelottelun ja väkivallan kulttuurin sekä noitavainot vääräuskoisia kohtaan. Yliopistot, joita johtavat riskejä välttelevät byrokratiat, kohtelevat opiskelijoita kuin asiakkaita ja sallivat aggressiivisen, sensuurimielisen vähemmistön määrittää agendan.
Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on tunnettu aiemmasta kirjastaan The Righteous Mind, jossa hän osoittaa, että konservatiivien moraali on moniulotteisempi kuin liberaalien. Liberaaleilta puuttuu ikään kuin kyky aistia pyhyyteen, auktoriteettiin ja lojaalisuuteen liittyviä moraalikysymyksiä, kun taas konservatiivitkin hyvin ymmärtävät välittämisen, vapauden ja reiluuden moraalisen ulottuvuuden. Tuota kirjaa ovat aikanaan käsitelleet blogeillaan muun muassa emeritusprofessori Timo Vihavainen ja perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
