Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt. Kuvakaappaus Youtube / CBS.
Ennen vanhaan opiskelijat vaativat lisää sananvapautta yliopistokampuksille. Nykypäivän amerikkalaisopiskelijat haluavat vähemmän sananvapautta ja vaativat oppilaitoksiin tiloja, joissa heitä suojellaan omaa maailmankuvaansa haastavilta ajatuksilta – jotta kenenkään ei tarvitsisi pahoittaa mieltään. Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt ja sananvapausaktivisti Greg Lukianoff selittävät uudessa kirjassaan, mitkä kolme valheellista uskomusta ovat tehneet amerikkalaisista yliopisto-opiskelijoista hauraita nyhveröitä.
Jotain on mennyt pieleen amerikkalaisilla yliopistokampuksilla viime vuosina. Vierailevia puhujia estetään pitämästä puheitaan. Opiskelijat ja professorit kokevat, että he ikään kuin kävelevät munankuorilla ja he pelkäävät sanoa, mitä oikeasti ajattelevat. Ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja itsemurhat yleistyvät kampuksilla. Nykypäivän yliopistoista tutkinnon suorittaneet eivät ole henkisesti valmiita työelämän haasteisiin.
Lukianoff ja Haidt osoittavat kirjassaan The Coddling of the American Mind: How Good Intentions and Bad Ideas Are Setting Up a Generation for Failure kolme kammottavan vahingollista ajatusta, jotka ovat alkaneet hallita amerikkalaista kasvatusta lapsuudesta yliopistovuosiin. Kirja kehittelee pilalle hemmotelluista ja pumpulissa eläneistä amerikkalaislapsista ajatuksia, joita Lukianoff ja Haidt toivat esiin jo vuonna 2015 The Atlantic -lehteen kirjoittamassaan samannimisessä esseessä.
CBS haastatteli kirjoittajia aamuohjelmassaan.
Kolme tämän ajan vahingollista kasvatusajatusta ovat: 1) Mikä ei tapa sinua, tekee sinusta heikomman, 2) luota aina tunteisiisi ja 3) elämä on taistelua hyvien ja pahojen ihmisten välillä. Kirjoittajien mukaan nämä valheelliset uskomukset ovat ristiriidassa perustavien hyvinvointia koskevien psykologisten periaatteiden kuten myös monien eri kulttuurien vanhojen viisauksien kanssa.
Lukianoff ja Haidt huomaavat monien sosiaalisten trendien yleistyneen vaikuttaneen näiden vahingollisten uskomusten leviämiseen. Näihin kuuluvat pelokkaan tai “paranoidisen” vanhemmuuden yleistyminen ja se, että lapset yhä harvemmin leikkivät omilla ehdoillaan ilman aikuisten ohjausta. Sosiaalinen media on totuttanut lapsia ja nuoria ottamaan avoimesti kantaa moraalikysymyksiin ja eristäytymään omiin samanmielisten kupliinsa.
Kampuksella yliopistojen hallintoportaan valta on kasvanut, mikä näkyy muun muassa sananvapauskiistoissa. Yliopistoissa identiteettipolitiikka eli erilaisten vähemmistöjen puolestaloukkaantuminen ja poliittinen polarisoituminen näkyvät erityisen voimakkaasti.
Australialainen tutkija ja kirjailija Matthew Lesh kommentoi Quillette-verkkolehdessä julkaistussa tuoreessa kirja-arviossaan The Coddling of the American Mindista nyt collegeissa opiskelevia ikäluokkia.
– Tämä kohortti on kokenut ahdistuneisuuden, masennuksen ja itsemurhien dramaattisen kasvun. Kun he saapuivat kampukselle, yltyvän polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä, he eivät olleet valmistautuneita tulemaan älyllisesti haastetuiksi. He – tai ainakin tämän sukupolven ‘sosiaalisen oikeudenmukaisuuden’ aktivistit – vastasivat tähän luomalla sensuurin, pelottelun ja väkivallan kulttuurin sekä noitavainot vääräuskoisia kohtaan. Yliopistot, joita johtavat riskejä välttelevät byrokratiat, kohtelevat opiskelijoita kuin asiakkaita ja sallivat aggressiivisen, sensuurimielisen vähemmistön määrittää agendan.
Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on tunnettu aiemmasta kirjastaan The Righteous Mind, jossa hän osoittaa, että konservatiivien moraali on moniulotteisempi kuin liberaalien. Liberaaleilta puuttuu ikään kuin kyky aistia pyhyyteen, auktoriteettiin ja lojaalisuuteen liittyviä moraalikysymyksiä, kun taas konservatiivitkin hyvin ymmärtävät välittämisen, vapauden ja reiluuden moraalisen ulottuvuuden. Tuota kirjaa ovat aikanaan käsitelleet blogeillaan muun muassa emeritusprofessori Timo Vihavainen ja perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
