

LEHTIKUVA
Viikon 10/2018 luetuin
Maaliskuu 2018 luetuin
Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia maailmanparannukseen ja monikulttuuriin. Monelta yleishyödylliseltä järjestöltä tuki jää tänä vuonna saamatta.
Varsinais-Suomessa toimivan Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari J. Laiho on pettynyt Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) päätökseen olla myöntämättä yhdistykselle haettua 250 000 euron avustusta.
Vanhustenkotiyhdistys oli hakenut tälle vuodelle avustusta käynnistääkseen päivätoiminnan muistisairaan omaishoidettavan kuntoutuksen tueksi ja omaishoitajan työssäkäynnin mahdollistamiseksi Salon alueella.
– Tarkoituksemme oli hankkia toimitilat ja työntekijä sekä käynnistää vertaistukiryhmätoimintaa omaishoitajille. Pyrkimyksemme on laaja-alainen omaishoitajien tuki, johon kuuluu myös esimerkiksi omaishoitajien byrokratiassa auttaminen, Laiho sanoo.
Hengähdystauko omaishoitajille
Halikon vanhustenkotiyhdistys on erikoistunut muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Yhdistys myös esimerkiksi vuokraa palveluasuntoja vanhuksille.
– Omaishoitajat voivat tuoda hoidettavan omaisen meille päivähoitoon siksi aikaa, että omien asioiden hoitaminen onnistuu. Omaishoitaja voi esimerkiksi käydä pankissa, kaupassa tai kampaajalla kun hoidettava on sillä aikaa turvallisesti meidän seiniemme sisällä, Laiho selventää.
Päivähoidon tarkoitus on myöskin tukea ja ylläpitää hoidettavan kuntoa.
Laihon mukaan STEA torppasi Halikon vanhustenkotiyhdistyksen hakemuksen katsottuaan, että yhdistyksen nykyinen toiminta on jo nyt niin lähellä sitä tarkoitusta, mihin avustusta haettiin.
– Ihmettelen STEA:n päätöstä, koska yhdistyksemme ei tällä hetkellä tarjoa omaishoitajille käytännössä muuta palvelua kuin sen, että hoidettavan omaisen voi tuoda meille kaupassakäynnin ajaksi. STEA-avustuksella oli tarkoitus laajentaa ja kehittää omaishoitajille tarjottavaa tukea.
“Avustus olisi ollut tarpeen”
Omaishoitajat ovat henkilöitä, jotka hoitavat vanhusta, vammaista tai sairasta henkilöä kotioloissa. Omaishoitajat saavat pienen palkkion osana omaishoidon tukea, jota voi hakea kunnalta.
Omaishoitajan tehtävä on raskasta ja vaatii ympärivuorokautisen sitoutumisen tehtävään. Halikon vanhustenkotiyhdistys aikoo kehittää jatkossa omaishoitajien tukemista eri tavoilla, vaikka STEA-avustusta ei nyt myönnettykään.
– Yhdistyksen toiminta pyörii lähinnä vuokra- ja palvelumaksutuloilla. Meillä ei ole suoraa varainhankintaa. Tämän vuoksi avustus olisi ollut tarpeen, jotta olisimme voineet tukea ja palvella työssäkäyviä omaishoitajia paremmin. Maailma ei silti tähän päätökseen kaadu. Toimintamme jatkuu ja tulevaisuuden hankkeissa pyrimme löytämään keinoja työelämässä olevien omaishoitajien tukemiseksi, Laiho sanoo.
Järjestöille tänä vuonna 342 miljoonaa STEA-rahaa
Tänä vuonna STEA jakaa veikkausvoittovaroista 342 miljoonaa euroa erilaisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Avustaminen perustuu valtionavustuslakiin ja avustusasetukseen. Lisäksi avustushakemukset peilataan vuosittaiseen toimeenpanosuunnitelmaan.
STEA:n palveluksessa olevat avustusvalmistelijat lukevat ja käyvät kaikki saapuneet avustushakemukset läpi keskinäisen työnjakonsa mukaisesti. Kukin avustusvalmistelija tekee oman esityksensä avustettavista kohteista.
STEA:n käsittelyn jälkeen avustusehdotus luovutetaan sosiaali- ja terveysministeriölle, minkä jälkeen varsinaisen päätöksen avustuksista tekee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.)
Suurimmat tuensaajat olivat viime vuonna ja myös tänä vuonna Y-säätiö, joka sai nyt runsaat 6,5 miljoonaa euroa sekä Ensi- ja turvakotien liitto, jolle myönnettiin nyt 5,4 miljoonaa euroa.
Somaliliitolle muhkeat 221 000 euroa
Suomen Uutisten selvityksen perusteella STEA jakaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja järjestöille, joiden toimintaa ja tuloksia on melko hankalaa arvioida. Suomessa toimii esimerkiksi useita kymmeniä somali- ja monikulttuurijärjestöjä, joiden toiminta on täysin sidoksissa avustusvaroihin.
Monivuotinen avustuksen saaja on esimerkiksi Suomen somalialaisten liitto (somaliliitto), joka saa tälle vuodelle kahteen kohteeseen 221 000 euroa. Varat on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa järjestön jäsenjärjestöpalveluiden, edunvalvonnan, viestinnän ja tapahtumien toteuttamiseen.
Käytännössä avustuksista suuri osa menee somaliliiton henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkan sivukuluihin.
Omaishoitajat pettyivät myös Laukaassa
Useat järjestöt taas jäävät vuodesta toiseen STEA-avustuksen ulkopuolelle. Yksi niistä on Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry, joka haki yhdessä toisen omaishoitoyhdistyksen kanssa varoja omaishoitajien ohjaamiseen käyttämään tietotekniikkaa asioiden hoidossa ja tiedonvälityksessä. Laukaan omaishoitajien hakema 95 100 euron avustus oli siten tarkoitus jakaa kahdelle yhdistykselle.
STEA ei myöntänyt avustusta. Yhdistys haki viime vuonna avustusta samaan tarkoitukseen, jolloin kyseessä oli pienempi summa. Tuki jäi myös tuolloin saamatta. Laukaan omaishoitajien sihteeri Aira Korhonen pettyi päätökseen.
– STEA:ssa ei ehkä ymmärretä, että ”kehä kolmosen” ulkopuolella Suomessa on paljon henkilöitä joilla ei ole mobiililaitetta tai tietokonetta, joten tämän tyyppisen ohjaamisen järjestäminen on tärkeää omaishoitajille, Korhonen sanoo.
Hän katsoo, että STEA on pitkälti keskittynyt tukemaan suuria hankkeita, jotka toimivat pääkaupunkiseudulla.
– Kokemuksemme mukaan pienellä yhdistyksellä on huonot mahdollisuudet saada avustusta. Ymmärrystä toiminnallemme ei ole ollut.
Pienistä yhdistyksistä avustusta heltisi kuitenkin Pohjois-Karjalassa toimivalle Lieksan Somaliperheyhdistys ry:lle, joka haki ja sai 120 000 euroa maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan.
Vammaisille ei heltynyt tukea
Lahden Seudun Kehitysvammaisten tuki ry pyysi STEA-avustusta yhdistyksensä toimitilan kalusteiden ja ICT-laitteiden hankintaan. Tähän olisi tarvittu vain 9 000 euroa, mutta avustusta ei myönnetty.
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö haki 53 951 euron avustusta järjestääkseen kuvapohjaisia verkkokursseja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille, mutta STEA torppasi hakemuksen.
Vammaispalvelusäätiö oli hakenut myös viime vuonna tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten osallisuuden tukemiseen digitaalisen sosiaalisen median työkaluilla. Rahat jäivät tällöinkin saamatta.
Syöpälasten vanhemmat etsivät uutta rahoituskanavaa
SYLI ry on syöpään sairastuneiden lasten vanhempien yhdistys, jonka toiminnan piiriin kuuluvat kaikki Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) hoitoa saavat lapset ja heidän perheensä.
SYLI ry:n toiminta on vapaaehtoistyötä, joten yhdistys oli hakenut STEA:lta 123 000 euron avustusta kurssien järjestämiseen syöpähoidoista toipuvien lasten perheille TAYS:n toimialueella. Tähän tarkoitukseen avustusta ei kuitenkaan saatu.
Yhdistyksen hallituksen sihteeri Mia Allonen sanoo, että STEA:n päätöksestä oli hankala lukea, miksi avustusta ei myönnetty.
– Olen lukenut päätöksen, mutta sen perustelut jäivät hieman kysymysmerkiksi. Siitä huolimatta aiomme hakea avustusta myöhemmin uudelleen. Hakemusta pitänee miettiä sisällöllisesti. Kursseja emme toistaiseksi voi nyt järjestää, ellemme löydä uutta rahoituskanavaa, Allonen sanoo.
Monien hakemuksien sisältö on vaikeaselkoinen
STEA vastaanottaa vuosittain valtavasti hakemuksia eri järjestöiltä, joiden esittämät käyttötarkoitukset haetulle avustukselle ovat vaihtelevia. Jotkut hakemukset ovat sisällöltään melko erikoisia tai vaikeasti ymmärrettäviä.
Somaliliitto haki tälle vuodelle 129 000 euron avustusta imaamien sekä moskeijoiden johdon koulutukseen. Hakemusta perusteltiin muun muassa tarpeella luoda yhtenäinen islamin tulkinnan opas turvallisuudesta, tyttöjen ympärileikkauksesta ja pakkoavioliitoista.
Vantaan Nicehearts ry haki 228 427 euron avustusta maahanmuuttajataustaisten naisten sosiaaliseen vahvistamiseen kokonaisvaltaisen palveluohjauksen, vertaisryhmä- ja vapaaehtoistoiminnan avulla.
Yhdessä-yhdistys haki 160 000 euron avustusta, joka oli tarkoitus käyttää kahdensuuntaista kotoutumista tukevan monikulttuurisen matalan kynnyksen toimipisteen ylläpitoon sekä arkea ja työelämämahdollisuuksia tukevan avoimen ryhmätoiminnan toteuttamiseksi Varissuolla.
Familia ry:n STEA-avustushakemuksesta selviää, että yhdistys halusi käyttää 170 000 euroa monikulttuurisen toiminnan koordinointiin, johon kuuluisi muun muassa kulttuurienvälistä kanssakäymistä ja kaksisuuntaista kotoutumista edistävää toimintaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus leikkasi ruoka-avun tuen nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

Startup Refugees -miehet pummasivat ja saivat STEA-avustusta 180 000 euroa – ministeri Mattila jakaa miljoonia maahanmuutolle ja monikulttuurille

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Suomen Somalia-verkosto sai tukea järjestöavustajan palkkaamista varten – hakee nyt avustajaa, jolle ei makseta palkkaa

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Näin Suomi 100 -rahoja husattiin: Palkkoja, matkakuluja, päivärahoja – suuria summia kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden kanssa

Savio: Omaishoitajien asemaa on vahvistettava

Helsingin Sanomien aloittama mustamaalauskampanja ei menestynyt – syyttäjä vapautti Brother Christmasin raskaista talousrikosepäilyistä

Perussuomalaisten Rantanen: Omaishoitaja tekee hoitotyötä alle eurolla per tunti
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää