LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta se ei tiloilla näy. – Eivät ole tulleet kaupan korotukset tuottajalle. Tuntuu naurettavalta, kun maidon tuottajahintaa on nostettu 1-2 senttiä kuukaudessa. Kauppa voi nostaa hintaa kerralla 20 senttiä ja se on ihan ok, mutta siitä ei tule tuottajalle mitään, sanoo Suomen Uutisten jututtama maidontuottaja.
Tiloja lopettaa, mikä uhkaa Suomen ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta. Kun alkutuotanto köhii, se vaikuttaa kuljetusyrityksiin, metallipajoihin, rehuntekijöihin ja -myyjiin, kauppoihin sekä korjaamoihin.
– Nyt ei puhuta vain maidon tai lihan hinnasta, puhutaan paljon isommasta, hän huomauttaa.
Tuntipalkka miinusmerkkistä
Moni tila sai säästettyä tänä vuonna tuotantopanoksissa, jos tilasi ja maksoi lannoitteet ja siemenet jo viime vuonna. Puskurit on nyt käytetty.
– Jos ei kaupasta tule hintaa, mistä se tulee? Pitäisikö tuen nousta? kysyy tuottaja ja ihmettelee, miten kriisituki, jota odotettiin auttamaan kevään siemen- ja lannoiteostoksia, ohjattiinkin kosteikkojen perustamiseen.
– Miten se auttaa ruoantuotantoa?
Tuottaja saa maitolitrasta alle 50 senttiä.
– Ei oikein riitä, kun polttoaine on kallista, samoin rypsi.
Rekallinen rypsiä maksoi aiemmin noin 16 000 euroa. Nyt hinta on 25 500 euroa.
– Lehmät syövät saman verran, oli hinta mikä tahansa. Peltotyöt täytyy tehdä, jos meinaa lehmille saada heinää. Rehua, polttoaineita, sähköä on pakko ostaa. Mistä muualta sen kulut kuin omasta palkasta? Lapsilisät on sijoitettu navettaan. Ei se oikein ole.
Tilalla tehtiin laskelmia loppuvuoteen. Palkka menee pakkaselle. Omapalkkaennuste oli -16 euroa tunnilta.
– Toivottavasti maidon hinta nousisi kulujen tasolle, ei tässä muuten ole mitään mieltä.
Lopettaminen mahdotonta
Hankalassa tilanteessa edes lopettaminen ei ole kaikille mahdollista.
– Ne, jotka pystyvät, lopettavat. Jos tilat lopettavat, ei tule uusia.
Investoinnit painavat, helpotuksia ei pankista saa. Hallituksen tyhjien korulauseiden sijaan tarvitaan konkreettista apua. Päätöksentekijöiltä odotetaan vastuullisuutta ja tilanteen ymmärtämistä.
Jatkuvat tarkastukset ja raportoinnit rassaavat. Kaikkea syynätään, ja monesti tarkastuksista joutuu maksamaan. Tarkastuseläinlääkärin mukaan tilalla oli liikaa kissoja, kun neljä kissaa olisi maksimi ja neljästä kissasta yhdellä oli pennut. Kaikkeen puututaan.
– Mitähän Sanna Marin tuumaisi, jos sen pitäisi olla kuukausi bilettämättä ja raportoida ihan kaikesta, ja tuntipalkka nousisi sitten sentillä?
Kauppa painaa hintoja alas
Maidontuottajan mukaan tuet voisi poistaa ja antaa ruoan hinnan muodostua miten muodostuisi. Ruokaa on myyty alennuksella vuosikausia.
Kaupan omat merkit syövät elintarviketuotannon vinoon.
– Ei pitäisi niille myydä. Niillä saadaan järkyttävä hintaero. Kaupan merkeillä painetaan hintoja alas, ja niistä maksetaan alta kustannusten.
Jaksaminen on koetuksella. Lomittajia on vaikea saada.
– Pitäisi olla positiivinen, että olisi jatkumo. Lapset kasvavat tähän. Ei enää jaksa innostua itsekään, pelottaa. On eläinsuojelulaki ja lastensuojelulaki. Isäntiä ja emäntiä ei suojele kukaan, hän huokaa.
Tuottajahintojen nousu on myöhässä
– Nousu olisi tarvittu vuosi sitten, nyt tarvittaisiin saman verran lisää. Sitten se alkaisi kattaa kustannusten tuplaantumisia. Rahaa tarvitaan heti. Siitä ei tarvitse keskustella, sitä pitää tulla, sanoo puolestaan pohjalainen maitotilallinen, jolla on 200 lypsävää.
Koronapandemian aikana polttoöljyn hinta putosi 0,70 euroon litralta. Kevään mittaan se nousi pahimmillaan eurolla.
– Vuoden takainen alempi hinta oli tekohengityshetki, joka auttoi hetkeksi monia tiloja, joilla meni heikosti. Otin kaikki säiliöt täyteen. Tiesin, että se on ainutlaatuinen hetki, kun hinta laski.
Suomessa maidon hinta on Euroopan hinnoista jäljessä.
– Maidon hinta on noin 42-48 senttiä litralta. Hollannissa maksetaan 60 senttiä ja Euroopassa kautta linjan yli 50 senttiä.
Hän ei usko kaupan nostavan hintoja.
– Ei kaupassa mene läpi hinnan nostaminen. Lihafirmoille kauppa on antanut lisähintaa, ja kauppa toivoo sen näkyvän tuottajille. Kaikki vain kiillottavat kilpeään. Kautta linjan pitäisi hinnan nousta, varsinkin tilalta lähtevän tuotteen. Lihan hinnan nousussakin puhutaan senteistä, kun pitäisi puhua euroista.
EU ohjasi erikoistumaan
EU-aikana Suomessa on voimakkaasti kannustettu tiloja erikoistumaan. Erikoistuneet ja lainarahalla investoineet tilat ovat nyt pahiten pulassa. Kustannukset ja korot nousevat. Työstä ei saa palkkaa.
15 vuotta sitten maanviljelijäksi ja karjankasvattajaksi ryhtynyt isäntä piti päänsä. Hän ryhtyi viljelemään viljaa ja pitämään emolehmiä. Useista suunnista painostettiin erikoistumaan.
– Onneksi en lähtenyt isosti investoimaan. Kasvinviljely pelastaa tällä hetkellä, palkka tulee siitä. Pelkästään lihan varassa olisi todella ahdasta, ja näkymät olisivat ahtaat.
Hän osti tämän vuoden tuotantopanokset viime vuonna vanhoilla hinnoilla.
– Paitsi polttoaineet. Elokuuhun mennessä on mennyt enemmän euroja polttoaineeseen kuin koko viime vuonna. On yritetty säästää ajoissa mistä on voitu.
Monet tilat miettivät eläimistä luopumista ja viljaan siirtymistä. Hänen mielestään suomalaista ruokahuoltoa ei voida laskea vain viljan varaan.
– Ruoantuotannon tasapaino pitää pyrkiä säilyttämään. Nauta on tärkeä kiertotaloudessa. Venäjältä ei enää tule lannoitteita ja energiaa. Olemme todella ison muutoksen edessä. Ratkaisun avaimet liittyvät karjatalouteen. Naudat, nurmet ja maan rakenne korostuvat. Olisiko nyt myös biokaasun aika? hän kysyy.
Pysyykö mopo hanskassa?
Isäntää huolettaa ensi vuosi ja se, riittääkö hinnannousu pelastamaan ruoantuotannon.
– Energian hinta tulee olemaan järkyttävällä tasolla, ja ruoan hinta väkisin nousee. Onko päättäjillä keinoja pitää tilanne hallussa? Miten pysyy mopo hanskassa?
Hän pelkää kauppojen hyödyntävän viljelijöiden ahdinkoa.
– Toivottavasti kauppa ei omilla merkeillään, private labeleillä, paina hintoja väkisin alaspäin. Nyt tarvitaan päättäjiltä, teollisuudelta ja kaupalta yhteisvastuuta, että tuotanto pysyy kestävällä tasolla.
Hän uskoo silti tulevaisuuteen.
– Pakko tällä on olla tulevaisuutta. Millä muuten eletään, ja mitä tapahtuisi kotimaiselle tuotannolle?
Tuottajat halusivat kommentoida tilannetta nimettömänä. Suomen Uutisilla on tiedossa jutussa haastateltujen nimet.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- private label viljantuotanto Ruoantuotanto alkutuotanto polttoainehinnat polttoöljy tuottajahinnat maataloustuottajat maidontuottajat maatilat koronapandemia lihantuottajat Energian hinta Sanna Marin Ruoan hinta Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – “Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”
Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”
Putinin vilja-ase laukeaa pian – nälkä saattaa ajaa miljoonia Euroopan rajoille
Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle
Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – “Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”
Tilat joutuvat koville tukimaksuaikataulujen muuttuessa
Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle
PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa
Purra: Maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin – jopa kolme tilaa lopettaa joka päivä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.