LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mitä tapahtuu hyvinvointivaltiolle, kun iso osa aikuistuvasta väestöstä ei pysty jatko-opintoihin tai käymään töissä
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Pisa 2022 -tutkimuksen mukaan kehnoimmillaan vain alle viidennes suomalaisten koulujen oppilaista osaa lukea edes tyydyttävästi.
Pisa 2022 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin joulukuussa 2023. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin erillisen yliotoksen avulla tarkemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Edellinen vastaava tarkastelu tehtiin 2012.
Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmän mukaan heikkoja osaajia.
Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.
Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.
Luettua ei ymmärretä
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkojen matematiikan osaajien osuus ei ollut muuttunut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012. Sen sijaan lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022. Heikosti ja välttävästi lukevia oli heistä yhteensä 82,2, prosenttia.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna.
Kantaväestön oppilaiden osaaminen heikkenee
Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä.
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.
Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
10 000 oppilaan osaaminen tutkittiin
Tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja 10 239 oppilasta. Aineistossa oli yhteensä 1 866 (noin 18%) maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista 1 060 oli ensimmäisen sukupolven ja 806 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
Yliotos ei vaikuta itse Pisa-tuloksiin, koska maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus palautetaan Suomea koskevissa tuloksissa vastaamaan suhteellista osuutta (noin 7 %) koko oppilasaineistossa.
Sosioekonomisessa taustassa eroja
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 14 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista vain 8 prosenttia sijoittui Suomessa korkeimpaan sosioekonomiseen neljännekseen.
Kantaväestön oppilailla tämä osuus oli 26 prosenttia. Matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuului toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista yli puolet eli 52 prosenttia. Kantaväestössä osuus oli 23 prosenttia.
Ruotsin tiellä ollaan
Ruotsissa on maan Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan 780 000 työikäistä 16–65-vuotiasta ihmistä, joiden luku- ja kirjoitustaidot ovat vajavaiset. Tutkimus on tosin jo vanha ja uudet tulokset tulevat tämän vuoden lopussa.
Yleisesti arvioidaan, että uudet luvut ovat entisiäkin selvästi synkemmät.
Lukutaidottomuus johtaa väistämättä syrjäytymiseen. Arki ei suju, jos ihminen ei pysty maksamaan laskuja, käymään kaupassa, varaamaan aikaa lääkärille tai ylipäänsä hankkimaan tietoa uudesta kotimaastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- OECD:n määritelmä heikot osaajat PISA-määritelmä kantaväestön oppilaat Pisa 2022 -tutkimus matematiikan osaaminen sosioekonominen tausta luetun ymmärtäminen maahanmuuttajataustaiset oppilaat Ruotsin tie luku- ja kirjoitustaito jatko-opinnot työelämä Syrjäytyminen koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansalaisuuden vaatimukset muuttuvat tiukempaan suuntaan – edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen
Tuore tutkimus: 60 prosentilla maahanmuuttajataustaisista lapsista ei edellytyksiä selviytyä yhteiskunnassa – Purra: Vastaus ei voi olla lisää kotouttamista ja yhä löysempiä vaatimuksia
Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei heillä katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Adlercreutz ja Romakkaniemi haluavat Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain – Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Tosiasiassa kauhuvisiosta on jo tullut totta
Muiden muassa RKP:n, kokoomuksen, Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin, Hesarin ja Ylen visiot kymmenistä tuhansista uusista maahanmuuttajista vuosittain hirvittävät monia. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, että näin paljon ja enemmänkin maahanmuuttajia tulee Suomeen jo nyt.
Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää