Euroalueen kuluttajahinnat ovat nousseet viimeisen 12 kuukauden aikana vain 0,7 prosenttia. EKP:n inflaatiotavoite on hieman alle 2 prosenttia. Vielä syyskuussa hintojen nousu oli 1,1 prosenttia. Euroalue on vaarassa ajautua deflaatioon. Deflaatio on kitkerää myrkkyä jättivelkaisille euromaille, unohtamatta velkaisia yrityksiä ja kansalaisia. Miten EKP vastaa tähän?
EKP:n on arveltu toimivan esimerkiksi ohjauskorkoa laskemalla. Lisäksi se voisi myöntää euroalueen pankeille lisää huokeaa pitkäaikaista luottoa. Näitä luottoja EKP myönsi aiemmin noin tuhannella miljardilla eurolla kahdessa erässä. Ideana oli turvata pankkien likvidivarat, jotta nämä voisivat tarjota luottoja yrityksille ja kotitalouksille. Se ei ole kriisimaissa toiminut. Pankit ovat suunnanneet rahansa omien kotivaltioidensa velkakirjoihin paremman tuoton toivossa. Reaalitalouteen rahaa ei ole päätynyt. Monet pankit ovatkin maksaneet näitä pitkäaikaisia LTRO-luottoja takaisin EKP:lle. Lisäksi pankkien hakeutuminen valtiolainoihin on vain tiivistänyt kohtalokkaaksi mainittua pankkien ja valtioiden välistä sidosta.
Yhtenä vaihtoehtona on myöntää pankeille kiinteäkorkoisia lyhytaikaisia lainoja hyvälaatuisia vakuuksia vastaan. Ongelmana on se, ettei kriisimaiden pankeilla ole liiaksi asti antaa tällaisia vakuuksia.
EKP:n on määrä aloittaa kohtapuoliin suurimpien euromaiden pankkien testi. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on maininnut, että stressitestien on pakko paljastaa ongelmia. Muutoin testejä pidettäisiin yhtä epäonnistuniena kuin Euroopan pankkivalvojan EBA:n tekemät kaksi stressitestiä melko löyhin rasituskokein. Molempien testien jälkeen puhtaasti läpipäässeitä pankkeja on jouduttu pelastamaan. Kyseessä on nyt myös EKP:n arvovalta.
Tällöin pankkien ”pumppaaminen” pitkäaikaisilla luotoilla ei ole mielekästä. Draghi on moneen otteeseen maininnut, että pankit käydään seikkaperäisesti lävitse, ja niiden taseiden kunto punnitaan kunnolla. Draghi on myös itse kertonut, että LTRO:n kaltaisilla luotoilla on ollut aikomus pitää likvidivalmiuksia yllä. Luottojen tarkoitus ei ole korvata pääomaa.
Tällöin on perustellumpaa odottaa, ettei uutta LTRO-kierrosta ole tulossa. Lisäksi EKP:lle vakuuksiksi pantatut arvopaperit ovat luokituslaskujen vuoksi tietänyt korkeampia lisäkustannuksia pankeille, koska EKP on vaatinut riittävät vakuudet luottojen ehdoksi. Vakuusmassan heikentyminen on tiennyt sitä, että pankkien on ollut pantattava lisää vakuuksia EKP:lle. Samaan aikaan pankit ovat taistelleet vakavaraisuusongelmien kanssa, ja luottohanoja on siksi väännetty sulki. Realitalous on kärsinyt tästä etenkin kriisimaissa.
EU:n pankkiunioniin on kaavailtu omaa kriisirahastoa. Suunnitelman mukaan pankit laittavat kymmenen vuoden aikana varoja tähän kassaan. Tästä rahastosta on tarkoitus auttaa tulevia kriisipankkeja. Sen sijaan EKP:n tasearvioinnin jälkeen mahdollisesti löydetyt pääomavajeet tulisi jonkun kustantaa.
Helsingissä kokoontuneet Saksan, Hollanin ja Suomen valtiovarainministerit totesivat, ettei Euroopan vakausmekanismia voida käyttää jo olemassa oleviin vajeisiin. Lisäksi Saksan kaksi suurinta puoluetta ovat molemmat linjanneet, ettei veronmaksajien rahoja tule käyttää pääomavajeiden hoitamiseen.
Ongelmana on, ettei pankkiunionin alkuvaiheessa tällaisella pankkien keräämällä kriisirahastolla ole kertynyt varoja vielä lainkaan. Toisaalta Draghi on kertonut, ettei testejä voida suorittaa ennen kuin on selvä varmuus siitä, kuka pääomavajeet hoitaa kuntoon.
Draghi on muutamankin kerran kertonut, että hän luottaa euromaiden päättäjien lupaukseen, että ongelmat korjataan. Tämä viestittäisi kuitenkin sitä, että veronmaksajien kukkaro on koetuksella. Pitäisi vielä muistaa se, ettei juuri kukaan tiedä pääomavajeiden todellista määrää.
Saksa on vastannut Yhdysvalloille saamastaan rajusta kritiikistä, jonka mukaan Saksa on ajamassa huonolla talouspolitiikalla erityisesti euroalueen deflaatioon, ja muu maailma voi seurata perässä. Yhdysvaltojen mielestä Saksan olisi höllättävä vaihtotaseen ylijäämästään, jotta kriisimaat voisivat vastaavasti kasvattaa vientiään mm. Saksaan, ja siten lisätä työpaikkoja. Saksan vastauksen mukaan Saksalla ei ole minkäänlaisia epätasapaino-ongelmia. Saksa ennemminkin on huolissaan maan asuntojen hintojen noususta. EKP on nyt tukalan paikan edessä. Ohjauskoron laskeminen ei miellytä Saksaa, joka pikemminkin haluaisi korkotason nousevan.
Koronlasku on kuitenkin ekonomistien käsityksien mukaan tulossa, kun EKP kokoontuu marraskuun alussa. Tämä aavistus painoi euron kurssin alas. Eurolla sai torstaina 1,36 dollaria.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
