Mitä EKP tekee deflaatiouhan edessä?

Euroalueen kuluttajahinnat ovat nousseet viimeisen 12 kuukauden aikana vain 0,7 prosenttia. EKP:n inflaatiotavoite on hieman alle 2 prosenttia. Vielä syyskuussa hintojen nousu oli 1,1 prosenttia. Euroalue on vaarassa ajautua deflaatioon. Deflaatio on kitkerää myrkkyä jättivelkaisille euromaille, unohtamatta velkaisia yrityksiä ja kansalaisia. Miten EKP vastaa tähän?

EKP:n on arveltu toimivan esimerkiksi ohjauskorkoa laskemalla. Lisäksi se voisi myöntää euroalueen pankeille lisää huokeaa pitkäaikaista luottoa. Näitä luottoja EKP myönsi aiemmin noin tuhannella miljardilla eurolla kahdessa erässä. Ideana oli turvata pankkien likvidivarat, jotta nämä voisivat tarjota luottoja yrityksille ja kotitalouksille. Se ei ole kriisimaissa toiminut. Pankit ovat suunnanneet rahansa omien kotivaltioidensa velkakirjoihin paremman tuoton toivossa. Reaalitalouteen rahaa ei ole päätynyt. Monet pankit ovatkin maksaneet näitä pitkäaikaisia LTRO-luottoja takaisin EKP:lle. Lisäksi pankkien hakeutuminen valtiolainoihin on vain tiivistänyt kohtalokkaaksi mainittua pankkien ja valtioiden välistä sidosta.

Yhtenä vaihtoehtona on myöntää pankeille kiinteäkorkoisia lyhytaikaisia lainoja hyvälaatuisia vakuuksia vastaan. Ongelmana on se, ettei kriisimaiden pankeilla ole liiaksi asti antaa tällaisia vakuuksia.

Pankkien kuntotarkastus aiheuttaa päänsärkyä

EKP:n on määrä aloittaa kohtapuoliin suurimpien euromaiden pankkien testi. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on maininnut, että stressitestien on pakko paljastaa ongelmia. Muutoin testejä pidettäisiin yhtä epäonnistuniena kuin Euroopan pankkivalvojan EBA:n tekemät kaksi stressitestiä melko löyhin rasituskokein. Molempien testien jälkeen puhtaasti läpipäässeitä pankkeja on jouduttu pelastamaan. Kyseessä on nyt myös EKP:n arvovalta.

Tällöin pankkien ”pumppaaminen” pitkäaikaisilla luotoilla ei ole mielekästä. Draghi on moneen otteeseen maininnut, että pankit käydään seikkaperäisesti lävitse, ja niiden taseiden kunto punnitaan  kunnolla. Draghi on myös itse kertonut, että LTRO:n kaltaisilla luotoilla on ollut aikomus pitää likvidivalmiuksia yllä. Luottojen tarkoitus ei ole korvata pääomaa.

Tällöin on perustellumpaa odottaa, ettei uutta LTRO-kierrosta ole tulossa. Lisäksi EKP:lle vakuuksiksi pantatut arvopaperit ovat luokituslaskujen vuoksi tietänyt korkeampia lisäkustannuksia pankeille, koska EKP on vaatinut riittävät vakuudet luottojen ehdoksi. Vakuusmassan heikentyminen on tiennyt sitä, että pankkien on ollut pantattava lisää vakuuksia EKP:lle. Samaan aikaan pankit ovat taistelleet vakavaraisuusongelmien kanssa, ja luottohanoja on siksi väännetty sulki. Realitalous on kärsinyt tästä etenkin kriisimaissa.

Pankkien pääomavajeille etsitään maksajaa

EU:n pankkiunioniin on kaavailtu omaa kriisirahastoa. Suunnitelman mukaan pankit laittavat kymmenen vuoden aikana varoja tähän kassaan. Tästä  rahastosta on tarkoitus auttaa tulevia kriisipankkeja. Sen sijaan EKP:n tasearvioinnin jälkeen mahdollisesti löydetyt pääomavajeet tulisi jonkun kustantaa.

Helsingissä kokoontuneet Saksan, Hollanin ja Suomen valtiovarainministerit totesivat, ettei Euroopan vakausmekanismia voida käyttää jo olemassa oleviin vajeisiin. Lisäksi Saksan kaksi suurinta puoluetta ovat molemmat linjanneet, ettei veronmaksajien rahoja tule käyttää pääomavajeiden hoitamiseen.

Ongelmana on, ettei pankkiunionin alkuvaiheessa tällaisella pankkien keräämällä kriisirahastolla ole kertynyt varoja vielä lainkaan. Toisaalta Draghi on kertonut, ettei testejä voida suorittaa ennen kuin on selvä varmuus siitä, kuka pääomavajeet hoitaa kuntoon.

Draghi on muutamankin kerran kertonut, että hän luottaa euromaiden päättäjien lupaukseen, että ongelmat korjataan. Tämä viestittäisi kuitenkin sitä, että veronmaksajien kukkaro on koetuksella. Pitäisi vielä muistaa se, ettei juuri kukaan tiedä pääomavajeiden todellista määrää.

Saksa ja Yhdysvallat tukkanuottasilla deflaatiosta

Saksa on vastannut Yhdysvalloille saamastaan rajusta kritiikistä, jonka mukaan Saksa on ajamassa huonolla talouspolitiikalla erityisesti euroalueen deflaatioon, ja muu maailma voi seurata perässä. Yhdysvaltojen mielestä Saksan olisi höllättävä vaihtotaseen ylijäämästään, jotta kriisimaat voisivat vastaavasti kasvattaa vientiään mm. Saksaan, ja siten lisätä työpaikkoja. Saksan vastauksen mukaan Saksalla ei ole minkäänlaisia epätasapaino-ongelmia. Saksa ennemminkin on huolissaan maan asuntojen hintojen noususta. EKP on nyt tukalan paikan edessä. Ohjauskoron laskeminen ei miellytä Saksaa, joka pikemminkin haluaisi korkotason nousevan.

Koronlasku on kuitenkin ekonomistien käsityksien mukaan tulossa, kun EKP kokoontuu marraskuun alussa. Tämä aavistus painoi euron kurssin alas. Eurolla sai torstaina 1,36 dollaria.