Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset julkaisi 20.5. Ari Ojapellon blogin koskien maahanmuuttajien kotouttamisen haasteista. Blogissaan Maahanmuuttajien kotouttaminen ei ole ongelmatonta Ojapelto on kerännyt melkoisen määrän graafisia esityksiä ja hän on paneutunut aiheeseensa toden teolla. Vasemmistoliitto on puolestaan esittänyt hyvin niukalti kritiikkiä maahanmuuttoa kohtaan.
Ojapelto toteaa, että vielä kahdenkymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen maahanmuuttajan tulot jäävät 60 prosenttia kantasuomalaisen tuloista. Syitä tähän on monia. Ojapelto kirjoittaa, että suomen kieltä taitamaton joutuu ensi töikseen jonottamaan kielikurssia vuoden tai kaksi. Vasta tämän jälkeen hänen ammatillista osaamistaan aletaan kartoittaa.
Työllistyminen takkuaa usein siihen, että maahanmuuttajalla on heikompi koulutustaso verrattuna suomalaisnuoreen. Se ei lupaa parasta mahdollista työllistymisennustetta.
Maahanmuuttajia on monenlaisia. Tietoliikennetekniikan huippuinsinöörit luovivat nopeammin kohti työtä. Peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutuspaikkaa tai työpaikkaa olevista nuorista joka neljäs on ulkomailta. Määrä on korkea, koska maahanmuuttajien edustus koko väestöstä on tätä pienempi.
Peruskoulun keskeyttäneiden maahanmuuttajien lukumäärää ei tiedetä. Työministeriössä puhutaankin vain arvauksista. Peruskoulun keskeyttäneitä voi olla kahdesta kymmeneen tuhanteen.
Muualta kuin lähialueilta tai OECD-maista alle puolet 23-vuotiaista on saanut peruskoulun jälkeen edes keskiasteen opinnot täyteen.
Maahanmuuttajat kärsivät työttömyydestä pääkaupunkiseudulla. Toisaalta Helsingin seudulla vieraskielisiä asuu noin 11,5 prosenttia. Koko Suomen vieraskielisten osuus väestöstä on hieman alle neljä prosenttia. Pakkaantuminen pääkaupunkiseudulle luo paitsi kilpailua työpaikoista myös asunnoista on pulaa.
Asuminen luo sellaisia piilokustannuksia, joita ei voida tarkastaa suoraan maahanmuuttoon tarkoitetuista budjettivaroista. Pääkaupunkiseudulla asunnot ovat muuta Suomea kalliimpia, joten vieraskielisten asumistuet nousevat merkittäväksi kuluksi. Maahanmuutto saattaa maksaa suomalaisille jopa miljardi euroa vuodessa.
Maahanmuuttajat putoavat työmarkkinoilta usein kielitaitovaatimusten vuoksi. Koulutustasokin on keskimäärin suomalaisia heikompaa. Korkeakoulututkinto on 16 prosentilla tulijoista. Yli puolet ovat vailla keskiasteen koulutusta.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
