LEHTIKUVA
Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ajatukselle, että yhteiskunnan jäsenet tukevat toisiaan elämän eri vaiheissa. Suomessa järjestelmän ytimessä on Kansaneläkelaitos (Kela), joka huolehtii muun muassa toimeentulotuen, asumistuen ja sairauspäivärahojen maksamisesta. Tämä järjestelmä toimii vain, jos siihen kohdistuu kansalaisten luottamus. Kelan tukien väärinkäytökset eivät ole vain yksittäisten tapausten ongelma, vaan ne voivat heikentää koko hyvinvointivaltion toimintaa ja oikeutusta, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Vuonna 2024 epäilyjä oli yhteensä 1 104 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten perustoimeentulotuessa, työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Vuonna 2024 väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea.
– Kelan tarjoamat tuet muodostavat olennaisen osan suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Ne turvaavat ihmisten toimeentuloa elämäntilanteissa, joissa muu tulo ei riitä. Järjestelmän laajuus ja monimutkaisuus tekevät siitä kuitenkin alttiin väärinkäytöksille. Näihin ongelmiin vastaaminen edellyttää sekä lainsäädännön kehittämistä että toimintaympäristön uudistamista, jotta järjestelmä voisi olla tehokkaampi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi, sanoo Mira Nieminen.
Julkisen sektorin tehokkuus ja luotettavuus riippuvat suuresti tiedon liikkuvuudesta eri viranomaisten ja toimijoiden välillä. Kun tieto siirtyy sujuvasti ja turvallisesti, päätöksenteko nopeutuu, palvelut paranevat ja resurssit käytetään tehokkaammin. Samalla avoin ja läpinäkyvä tiedonhallinta auttaa ehkäisemään väärinkäytöksiä ja parantaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin.
– Väärinkäytös Kelan etuuksissa tarkoittaa tarkoituksellista perusteetonta etuuden hakemista, kuten virheellisen tiedon antamista, asiakirjan väärentämistä tai tietojen salaamista. Noin puolet väärinkäytösepäilyistä johtaa tutkintapyyntöön poliisille, usein petoksena tai väärennyksenä. Olisiko tarpeen kiinnittää huomiota myös etuisuuksiin, joita haetaan maksimoimalla maksimoimalla erilaisten tukien määrä hyötymistarkoituksessa?
Viranomaisten ja muiden julkisten tahojen järjestelmissä oleva tieto pitää saada nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Viranomaisten tulee voida jakaa keskenään tietoa lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi.
– Tiedon parempi liikkuvuus vähentää myös tarpeetonta byrokratiaa. Kun eri viranomaiset voivat hyödyntää yhteisiä tietojärjestelmiä, kansalaiset ja yritykset säästyvät turhilta lomakkeilta ja asiointi nopeutuu. Esimerkiksi verohallinnon ja Kelan yhteistyö mahdollistaa sen, että asiakkaiden ei tarvitse toimittaa samoja tietoja useaan kertaan eri viranomaisille.
– Tiedon liikkuvuuden parantaminen tuo hyötyjä niin kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaille kuin koko yhteiskunnalle. Viranomaisten tiedonliikkuvuuden edistämiseksi ja sujuvoittamiseksi jatketaan töitä ja etsitään keinoja, Nieminen toteaa.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset edistää palvelujen saatavuutta Kela-korvauksien kohdennuksilla. Oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ovat keskeisiä keinoja ehkäistä terveysongelmien mutkistumista, siitä seuraavia välillisiä kustannuksia ja tarvetta runsaammille sote-palveluille.
Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.
Perussuomalainen Nuoriso esittää Suomeen kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. - Suomalaisten veronmaksajien rahoittamaa tukea tulee käyttää vain suomalaisten hyväksi.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Puolan pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut Puolan parlamentissa, että hän haluaa maan irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tusk on pyytänyt Puolan puolustusministeriötä aloittamaan valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
