LEHTIKUVA
Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ajatukselle, että yhteiskunnan jäsenet tukevat toisiaan elämän eri vaiheissa. Suomessa järjestelmän ytimessä on Kansaneläkelaitos (Kela), joka huolehtii muun muassa toimeentulotuen, asumistuen ja sairauspäivärahojen maksamisesta. Tämä järjestelmä toimii vain, jos siihen kohdistuu kansalaisten luottamus. Kelan tukien väärinkäytökset eivät ole vain yksittäisten tapausten ongelma, vaan ne voivat heikentää koko hyvinvointivaltion toimintaa ja oikeutusta, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Vuonna 2024 epäilyjä oli yhteensä 1 104 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten perustoimeentulotuessa, työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Vuonna 2024 väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea.
– Kelan tarjoamat tuet muodostavat olennaisen osan suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Ne turvaavat ihmisten toimeentuloa elämäntilanteissa, joissa muu tulo ei riitä. Järjestelmän laajuus ja monimutkaisuus tekevät siitä kuitenkin alttiin väärinkäytöksille. Näihin ongelmiin vastaaminen edellyttää sekä lainsäädännön kehittämistä että toimintaympäristön uudistamista, jotta järjestelmä voisi olla tehokkaampi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi, sanoo Mira Nieminen.
Julkisen sektorin tehokkuus ja luotettavuus riippuvat suuresti tiedon liikkuvuudesta eri viranomaisten ja toimijoiden välillä. Kun tieto siirtyy sujuvasti ja turvallisesti, päätöksenteko nopeutuu, palvelut paranevat ja resurssit käytetään tehokkaammin. Samalla avoin ja läpinäkyvä tiedonhallinta auttaa ehkäisemään väärinkäytöksiä ja parantaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin.
– Väärinkäytös Kelan etuuksissa tarkoittaa tarkoituksellista perusteetonta etuuden hakemista, kuten virheellisen tiedon antamista, asiakirjan väärentämistä tai tietojen salaamista. Noin puolet väärinkäytösepäilyistä johtaa tutkintapyyntöön poliisille, usein petoksena tai väärennyksenä. Olisiko tarpeen kiinnittää huomiota myös etuisuuksiin, joita haetaan maksimoimalla maksimoimalla erilaisten tukien määrä hyötymistarkoituksessa?
Viranomaisten ja muiden julkisten tahojen järjestelmissä oleva tieto pitää saada nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Viranomaisten tulee voida jakaa keskenään tietoa lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi.
– Tiedon parempi liikkuvuus vähentää myös tarpeetonta byrokratiaa. Kun eri viranomaiset voivat hyödyntää yhteisiä tietojärjestelmiä, kansalaiset ja yritykset säästyvät turhilta lomakkeilta ja asiointi nopeutuu. Esimerkiksi verohallinnon ja Kelan yhteistyö mahdollistaa sen, että asiakkaiden ei tarvitse toimittaa samoja tietoja useaan kertaan eri viranomaisille.
– Tiedon liikkuvuuden parantaminen tuo hyötyjä niin kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaille kuin koko yhteiskunnalle. Viranomaisten tiedonliikkuvuuden edistämiseksi ja sujuvoittamiseksi jatketaan töitä ja etsitään keinoja, Nieminen toteaa.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset edistää palvelujen saatavuutta Kela-korvauksien kohdennuksilla. Oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ovat keskeisiä keinoja ehkäistä terveysongelmien mutkistumista, siitä seuraavia välillisiä kustannuksia ja tarvetta runsaammille sote-palveluille.
Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.
Perussuomalainen Nuoriso esittää Suomeen kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. - Suomalaisten veronmaksajien rahoittamaa tukea tulee käyttää vain suomalaisten hyväksi.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
