PS ARKISTO
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta, joka mahdollistaa poikkeuksellisten rajaturvallisuustoimien jatkamisen vuoden 2026 loppuun saakka, on herättänyt keskustelua. Jotkut pitävät lakia kovana, jopa poikkeuksellisena. Sitä se onkin – mutta juuri siksi perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää lakia myös välttämättömänä.
Esityksen tavoitteena on tehokkaasti torjua maahantulon välineellistämisen muodossa Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta ja varautua maahantulon välineellistämisen vakavimpiin tilanteisiin.
– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut dramaattisesti. Rajojamme ei koetella enää vain laittomalla maahantulolla, vaan osana laajempaa hybridivaikuttamista, jossa ihmisvirtoja pyritään käyttämään poliittisina aseina, kertoo hallinto- ja perustuslakivaliokunnan jäsen Mira Nieminen.
– Vuonna 2021 näimme Puolan ja Liettuan rajoilla konkreettisesti, mitä tapahtuu, kun siirtolaisia käytetään välineinä hybridivaikuttamisessa. Tuhansia ihmisiä yritettiin ohjata EU:n rajoille Valko-Venäjän toimesta poliittisena painostuskeinona. Myös Suomi on kokenut vastaavia yrityksiä idän suunnalta.
Rajaturvallisuus on kansallisen turvallisuuden perusta
Tällaisessa tilanteessa ei voida nojata vain normaaliolojen ratkaisuihin. Tarvitaan erityislakeja, jotka antavat viranomaisille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja tehokkaasti.
Rajaturvallisuus ei ole hallinnollinen yksityiskohta – se on kansallisen turvallisuuden perusta. Kun ulkovaltojen taholta pyritään vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, horjuttamaan yhteiskuntaa tai jakamaan kansaa, rajojen hallinta nousee ensimmäiseksi puolustuslinjaksi.
– Rajaviranomaisten on voitava tehdä työnsä ilman kohtuutonta epävarmuutta. Tämä laki antaa heille siihen tarvittavat työkalut. Samalla se lähettää selkeän viestin: Suomi ei salli rajojaan käytettävän painostuksen välineenä, Nieminen toteaa.
– Meidän on muistettava, että rajaturvallisuus ei ole yksittäinen poliittinen kysymys. Se on osa valtion olemassaolon ydintä. Siksi lain jatkaminen ei ole vain perusteltua – se on vastuullinen ja välttämätön päätös, lisää Nieminen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puolan presidentti on vahvistanut Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, joka hyväksyttiin parlamentissa selvällä enemmistöllä. Vain vasemmisto äänesti lakia vastaan. Puolan itärajalla on ollut väkivaltaisuuksia jo vuosien ajan johtuen Venäjän masinoimasta hybridioperaatiosta.
Hallitus on tänään antanut esityksen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain eli ns. rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun asti.
Sisäministeriö lähetti jo helmikuussa lausunnoille hallituksen esityksen rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun saakka. Tällä hetkellä laki on voimassa tämän vuoden heinäkuuhun saakka. MTV:n uutisextrassa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen toteaa, etteivät Venäjän uhka ja Suomen pitkäaikainen turvallisuusympäristön muutos ole toistaiseksi väistymässä.
Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain (ns. rajaturvallisuuslaki) voimassaolon jatkamisesta 31.12.2026 asti. Lain tarkoituksena on torjua maahantulijoita välineellistämällä toteutettavaa Suomen painostamista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoo välineellistetyn maahantulon uhan itärajalla olevan edelleen korkea.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää hallituksen ehdottamaa rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkoa välttämättömänä.
Perussuomalainen eurokansanedustaja Sebastian Tynkkynen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä juuri nyt käynnissä olevasta venäläisen hakkeriryhmän palvelunestohyökkäyksestä Suomeen. Hakkeriryhmä on ilmoittanut motiivinsa olevan poliittinen. - Tällainen naapuri meillä on vieressä, Tynkkynen kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
