LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: “Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”
Kansanedustaja, eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen puhui kuntoutusverkoston tämän kauden ensimmäisessä seminaarissa Mielenterveysviikolla kasvaneista mielenterveyden haasteista, joihin Suomen yhteiskuntana on pystyttävä vastaamaan niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta.
Mielenterveyden haasteet puhuttavat yhteiskunnallisesti myös eduskunnassa, koska ne sekä aiheuttavat moninaisia ongelmia yksilöille itselleen että vaikuttavat myös ympäristöön hyvin eri tavoin. Mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, että Suomessa tunnistetaan mahdollisuudet auttaa ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, tarjotaan oikeanlaatuisia palveluja oikeaan aikaan, kehitetään palveluprosesseja sekä huolehditaan riittävistä resursseista.
– Mieleneheys on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa, sillä se kantaa yksilöä yhteiskunnassa ja auttaa kiinnittymään osaksi sitä. Mielenterveysviikolla puhutaan tunteista, joiden tunnistaminen on kaiken lähtökohta. Tunteiden ymmärtämisen ja niiden havainnoinnin kautta pääsemme kiinni myös itse mielenterveyden ongelmiin. Avun hakeminen voi helpottua tunteiden tunnistamisen kautta, jossa kuntouttamisen mahdollisuudet ja tarjonta ovat tärkeässä roolissa, Nieminen kertoi.
Lasten ja nuorten jaksamisesta huolehdittava
Niemisen mielestä on kiinnitettävä vakavasti huomiota siihen, että yhä nuoremmilla on kokemuksia heikentyneestä mielenterveydestä. Vaikka mielenterveyteen liittyviä ongelmia ilmenee huolestuttavan paljon työikäisillä ja yhä enenevässä määrin myös ikääntyneessä väestössä tämän ryhmän kasvaessa, on meidän lisäksi huolehdittava lasten ja nuorten jaksamisesta jo tulevaisuuttakin ajatellen.
– Samalla, kun tietoisuus mielenterveyteen liittyvistä asioista lisääntyy, on meidän pyrittävä lisäämään asian ymmärtämistä. Mielenterveyden kokonaisuuteen liittyvä monimutkaisuus, epätarkkuus ja yksilöiden hyvin erilaiset kokemukset eivät tee haasteista eivätkä ongelmien ratkaisemisesta helppoa, eikä niihin voidakaan osoittaa yhtä ainoaa menetelmää ratkaisuksi. Tarvitaan laajaa ja tavoitteellista toimintaa, kattavasti tietoa ja asian aktiivista esillä pitämistä sekä eteenpäinviemistä.
– Mielenterveys ja sen haasteet näyttäytyvät meillä Suomessa helposti yksilön sairautena ja yksilön hoidon ja kuntoutuksen tarpeena. Hyvä mielenterveys on kuitenkin vahvasti kytköksissä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan ja rakenteisiin, sillä myönteisessä, inklusiivisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kukoistaa ja saada tarvitsemaansa tukea. Yhteisömme hyvinvoinnin perusta onkin hyvä mielenterveys, Nieminen sanoi.
Autetaan toinen toisiamme
Nieminen kiinnittäisi huomiota siihen, että kaikki mukaan ottava yhteisö ei leimaa jäseniään kielteisesti minkään ominaisuuden, kuten vaikkapa vamman tai sairauden, perusteella vaan mahdollistaa jokaiselle omannäköisensä elämän. Joskus stigmatisaatioon liittyviä ilmiöitä on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä niillä on taipumusta piiloutua yhteiskunnan rakenteisiin.
– Kuntouttaminen on osa eheytymisen prosessia. On yhteisön menestyksen kannalta merkittävää, että huolehdimme eri ikäisten ja monien erilaisten ryhmien mahdollisuuksista kuntoutua. Elämän mielekkyys ja hyvä elämä on tavoiteltava tila, josta kaikki hyötyvät. Tässä meidän pitää auttaa toinen toisiamme, Nieminen totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mielenterveyden kustannukset mielenterveyden ongelmat kuntoutus mielenterveys Mira Nieminen Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa
Teemu Keskisarjan kolumni: Viina ja mielenterveys sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen
Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset
Oikeusministeri Leena Meri: Nöyryytysväkivalta huolestuttaa ja pelottaa nuorisoa – ”Hallitukselta on tulossa toimia nuorten turvaamiseksi”
Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin
Huomenna suruliputus kouluampumisen johdosta: ”Tätä ei koskaan pitäisi tapahtua”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.