LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: “Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”
Kansanedustaja, eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen puhui kuntoutusverkoston tämän kauden ensimmäisessä seminaarissa Mielenterveysviikolla kasvaneista mielenterveyden haasteista, joihin Suomen yhteiskuntana on pystyttävä vastaamaan niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta.
Mielenterveyden haasteet puhuttavat yhteiskunnallisesti myös eduskunnassa, koska ne sekä aiheuttavat moninaisia ongelmia yksilöille itselleen että vaikuttavat myös ympäristöön hyvin eri tavoin. Mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, että Suomessa tunnistetaan mahdollisuudet auttaa ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, tarjotaan oikeanlaatuisia palveluja oikeaan aikaan, kehitetään palveluprosesseja sekä huolehditaan riittävistä resursseista.
– Mieleneheys on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa, sillä se kantaa yksilöä yhteiskunnassa ja auttaa kiinnittymään osaksi sitä. Mielenterveysviikolla puhutaan tunteista, joiden tunnistaminen on kaiken lähtökohta. Tunteiden ymmärtämisen ja niiden havainnoinnin kautta pääsemme kiinni myös itse mielenterveyden ongelmiin. Avun hakeminen voi helpottua tunteiden tunnistamisen kautta, jossa kuntouttamisen mahdollisuudet ja tarjonta ovat tärkeässä roolissa, Nieminen kertoi.
Lasten ja nuorten jaksamisesta huolehdittava
Niemisen mielestä on kiinnitettävä vakavasti huomiota siihen, että yhä nuoremmilla on kokemuksia heikentyneestä mielenterveydestä. Vaikka mielenterveyteen liittyviä ongelmia ilmenee huolestuttavan paljon työikäisillä ja yhä enenevässä määrin myös ikääntyneessä väestössä tämän ryhmän kasvaessa, on meidän lisäksi huolehdittava lasten ja nuorten jaksamisesta jo tulevaisuuttakin ajatellen.
– Samalla, kun tietoisuus mielenterveyteen liittyvistä asioista lisääntyy, on meidän pyrittävä lisäämään asian ymmärtämistä. Mielenterveyden kokonaisuuteen liittyvä monimutkaisuus, epätarkkuus ja yksilöiden hyvin erilaiset kokemukset eivät tee haasteista eivätkä ongelmien ratkaisemisesta helppoa, eikä niihin voidakaan osoittaa yhtä ainoaa menetelmää ratkaisuksi. Tarvitaan laajaa ja tavoitteellista toimintaa, kattavasti tietoa ja asian aktiivista esillä pitämistä sekä eteenpäinviemistä.
– Mielenterveys ja sen haasteet näyttäytyvät meillä Suomessa helposti yksilön sairautena ja yksilön hoidon ja kuntoutuksen tarpeena. Hyvä mielenterveys on kuitenkin vahvasti kytköksissä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan ja rakenteisiin, sillä myönteisessä, inklusiivisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kukoistaa ja saada tarvitsemaansa tukea. Yhteisömme hyvinvoinnin perusta onkin hyvä mielenterveys, Nieminen sanoi.
Autetaan toinen toisiamme
Nieminen kiinnittäisi huomiota siihen, että kaikki mukaan ottava yhteisö ei leimaa jäseniään kielteisesti minkään ominaisuuden, kuten vaikkapa vamman tai sairauden, perusteella vaan mahdollistaa jokaiselle omannäköisensä elämän. Joskus stigmatisaatioon liittyviä ilmiöitä on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä niillä on taipumusta piiloutua yhteiskunnan rakenteisiin.
– Kuntouttaminen on osa eheytymisen prosessia. On yhteisön menestyksen kannalta merkittävää, että huolehdimme eri ikäisten ja monien erilaisten ryhmien mahdollisuuksista kuntoutua. Elämän mielekkyys ja hyvä elämä on tavoiteltava tila, josta kaikki hyötyvät. Tässä meidän pitää auttaa toinen toisiamme, Nieminen totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mielenterveyden kustannukset mielenterveyden ongelmat kuntoutus mielenterveys Mira Nieminen Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa
Teemu Keskisarjan kolumni: Viina ja mielenterveys sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen
Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset
Oikeusministeri Leena Meri: Nöyryytysväkivalta huolestuttaa ja pelottaa nuorisoa – ”Hallitukselta on tulossa toimia nuorten turvaamiseksi”
Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin
Huomenna suruliputus kouluampumisen johdosta: ”Tätä ei koskaan pitäisi tapahtua”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää