LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: “Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”
Kansanedustaja, eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen puhui kuntoutusverkoston tämän kauden ensimmäisessä seminaarissa Mielenterveysviikolla kasvaneista mielenterveyden haasteista, joihin Suomen yhteiskuntana on pystyttävä vastaamaan niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta.
Mielenterveyden haasteet puhuttavat yhteiskunnallisesti myös eduskunnassa, koska ne sekä aiheuttavat moninaisia ongelmia yksilöille itselleen että vaikuttavat myös ympäristöön hyvin eri tavoin. Mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, että Suomessa tunnistetaan mahdollisuudet auttaa ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, tarjotaan oikeanlaatuisia palveluja oikeaan aikaan, kehitetään palveluprosesseja sekä huolehditaan riittävistä resursseista.
– Mieleneheys on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa, sillä se kantaa yksilöä yhteiskunnassa ja auttaa kiinnittymään osaksi sitä. Mielenterveysviikolla puhutaan tunteista, joiden tunnistaminen on kaiken lähtökohta. Tunteiden ymmärtämisen ja niiden havainnoinnin kautta pääsemme kiinni myös itse mielenterveyden ongelmiin. Avun hakeminen voi helpottua tunteiden tunnistamisen kautta, jossa kuntouttamisen mahdollisuudet ja tarjonta ovat tärkeässä roolissa, Nieminen kertoi.
Lasten ja nuorten jaksamisesta huolehdittava
Niemisen mielestä on kiinnitettävä vakavasti huomiota siihen, että yhä nuoremmilla on kokemuksia heikentyneestä mielenterveydestä. Vaikka mielenterveyteen liittyviä ongelmia ilmenee huolestuttavan paljon työikäisillä ja yhä enenevässä määrin myös ikääntyneessä väestössä tämän ryhmän kasvaessa, on meidän lisäksi huolehdittava lasten ja nuorten jaksamisesta jo tulevaisuuttakin ajatellen.
– Samalla, kun tietoisuus mielenterveyteen liittyvistä asioista lisääntyy, on meidän pyrittävä lisäämään asian ymmärtämistä. Mielenterveyden kokonaisuuteen liittyvä monimutkaisuus, epätarkkuus ja yksilöiden hyvin erilaiset kokemukset eivät tee haasteista eivätkä ongelmien ratkaisemisesta helppoa, eikä niihin voidakaan osoittaa yhtä ainoaa menetelmää ratkaisuksi. Tarvitaan laajaa ja tavoitteellista toimintaa, kattavasti tietoa ja asian aktiivista esillä pitämistä sekä eteenpäinviemistä.
– Mielenterveys ja sen haasteet näyttäytyvät meillä Suomessa helposti yksilön sairautena ja yksilön hoidon ja kuntoutuksen tarpeena. Hyvä mielenterveys on kuitenkin vahvasti kytköksissä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan ja rakenteisiin, sillä myönteisessä, inklusiivisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kukoistaa ja saada tarvitsemaansa tukea. Yhteisömme hyvinvoinnin perusta onkin hyvä mielenterveys, Nieminen sanoi.
Autetaan toinen toisiamme
Nieminen kiinnittäisi huomiota siihen, että kaikki mukaan ottava yhteisö ei leimaa jäseniään kielteisesti minkään ominaisuuden, kuten vaikkapa vamman tai sairauden, perusteella vaan mahdollistaa jokaiselle omannäköisensä elämän. Joskus stigmatisaatioon liittyviä ilmiöitä on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä niillä on taipumusta piiloutua yhteiskunnan rakenteisiin.
– Kuntouttaminen on osa eheytymisen prosessia. On yhteisön menestyksen kannalta merkittävää, että huolehdimme eri ikäisten ja monien erilaisten ryhmien mahdollisuuksista kuntoutua. Elämän mielekkyys ja hyvä elämä on tavoiteltava tila, josta kaikki hyötyvät. Tässä meidän pitää auttaa toinen toisiamme, Nieminen totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mielenterveyden kustannukset mielenterveyden ongelmat kuntoutus mielenterveys Mira Nieminen Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa
Teemu Keskisarjan kolumni: Viina ja mielenterveys sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen
Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset
Oikeusministeri Leena Meri: Nöyryytysväkivalta huolestuttaa ja pelottaa nuorisoa – ”Hallitukselta on tulossa toimia nuorten turvaamiseksi”
Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin
Huomenna suruliputus kouluampumisen johdosta: ”Tätä ei koskaan pitäisi tapahtua”
Viikon suosituimmat
Tynkkynen saama viesti tyrmistyttää: “Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää, opiskelijat joutuvat kuuntelemaan saarnaa siitä, miten etuoikeutettuja he ovat”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Pikkutyttöjen joukkomurhaaja: “Hyvä että kuolivat! Olen niin iloinen!” – Southportin joukkomurhaan liittyy kummallisia salailuja
Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.
Trump lakkautti UNRWA:n tuen – naispanttivankeja pidettiin vankina Pohjois-Gazan sairaalassa ja UNRWA:n leireillä
Kolme Gazasta vapautettua panttivankia kertoi tiistaina, että heitä pidettiin vangittuina YK:n alaisen UNRWA:n pakolaisleireillä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti ensi töikseen Yhdysvaltain rahoituksen UNRWA:lle presidentin asetuksella virkaanastujaispäivänään maanantaina.
Afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lapsiryhmään paljasti Saksan siirtolaispolitiikan lepsuuden – vahvin liittokansleriehdokas lupaa radikaaleja muutoksia
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
Purra Educa-messuilla: ”Opettajat haluavat puhua kanssani maahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa”
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia: Passi pois kaksoiskansalaisilta, jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia voidakseen ottaa passin pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden vilpillisin keinoin tai jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Uusi aika alkoi USA:ssa: Trumpin ”punakynä” tavoitti laittomasti maahan pyrkivät ja maan hallinnon DEI-ohjelmat
Presidentti Donald Trump aloitti vaalitaistelun aikana antamiensa lupausten lunastamisen ja allekirjoitti heti lähes 200 asetusta.
Vanhemmat eivät päästäneet lapsiaan kouluun – ”Heidän kohtalonsa tekee minut suunnattoman surulliseksi”
Vähemmistöön kuuluvan suurpeen 11 lasta jäivät vaille koulusivistystä, koska luku- ja kirjoitustaidoton äiti ja hänen puolisonsa eivät katsoneet sitä tarpeelliseksi. Lasten kohtalo on järkyttänyt ruotsalaisia ministeriä myöten koska kaikki tietävät, että vain ”koulunkäynti mahdollistaa hyvä elämän”.
Biden johtaa armahduskisaa – mutta tietääkö hän itsekään ketkä kaikki hän ehti armahtaa?
Väistyvä presidentti Joe Biden on myöntänyt yli kahdeksantuhatta armahdusta. Monet kysyvät tietääkö hän edes itse mitä papereita hän on allekirjoittanut. Bidenin useille sukulaisilleen myöntämät ennakoivat armahdukset herättävät ajatuksen, että jotain rikollista on tapahtunut. Myös koronatoimia johtanut tohtori Fauci ja rokotevalmistajat on vapautettu kaikesta vastuusta.
Irak hyväksyi lapsiavioliitot sallivan lain – jopa 9-vuotiaan kanssa saa mennä naimisiin
Irakissa on hyväksytty laki, joka sallii naimisiin menemisen jopa 9-vuotiaan lapsen kanssa. Avioliiton ikäraja riippuu naimisiin menijöiden uskonnollisesta lahkosta. Irakilaiset naisasia-aktivistit pitävät uutta lakia "laillistettuna lapsenraiskauksena".