Taas autoilijaa kiusataan: Bensan ja dieselin verotukseen esitetään tuhtia korotusta jo vuonna 2023 – myös uusi työssäkäyntivero uhkaa
18.05.2021 |13:56
LEHTIKUVA
Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle
24.05.2021 |17:57
Pääministeri Sanna Marin (sd), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelivat maanantaina Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon kuntavaalitentissä. Teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.
Ilmasto- ja luontohaittoja voidaan tarkastella eri tavoilla, esimerkiksi maittain tai vaihtoehtoisesti henkilöä kohden. Jussi Halla-aho ei pidä tarkoituksenmukaisena tarkastella ilmastohaittoja henkilöä kohden, koska Suomi on harvaan asuttu, kylmässä pohjoisessa sijaitseva maa.
– On selvää, että me emme pääse millään tiekartalla samanlaisiin per capita -päästöihin kuin jossain lämpimämmässä ja tiiviimmin asutussa maailmankolkassa, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja huomauttaa, että jos halutaan vähentää päästöjä globaalilla tasolla, vähennykset on tehtävä siellä, missä päästöjä tuotetaan eniten – kuten Kiinassa.
– En voi täysin allekirjoittaa sellaista ajattelua, että koska meillä on maksukykyä ja koska meidän hiilipäästöt henkilöä kohden ovat suuremmat kuin jossain muualla, niin meidän tulisi vaatia itseltämme paljon enemmän kuin niiden jotka tuottavat valtaosan ihmiskunnan päästöistä, Halla-aho sanoo.
Ylikireät ilmastotoimet voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan
Sanna Marinin hallituksen eräänä ilmastotavoitteena puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Kuntavaalitentissä Marin korostikin nimenomaan edelläkävijyyden ja suunnan näyttämisen merkitystä
– Suomen on näytettävä muulle maailmalle, että muutos on mahdollinen jolloin samalla syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja hyvinvointi samalla lisääntyy. Ollaan siis rohkeita ja tehdään muutosta ja vahvistetaan samalla taloutta, Marin sanoi.
Annika Saarikon mielestä teollisuuden olisi katsottava maailmaa ”vihreämpien lasien läpi”, mutta toisaalta ilmastotoimien tulisi olla ihmisten silmissä oikeudenmukaisia.
Halla-aho toteaa, että asiat ovat joka tapauksessa menossa parempaan suuntaan.
– Fossiilisista polttoaineista väistämättä päästään eroon ja nykyään ympäristöön suhtaudutaan jo aivan erilaisella kunnioituksella kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
Halla-aho kuitenkin huomautti, että ylikireät ilmastotoimet voivat myös kääntyä tarkoitustaan vastaan.
– Ilmastopolitiikassa pelisääntöjen tulisi olla globaaleja, koska ilmasto on globaali. Liian korkea paikallisen kunnianhimon taso johtaa siihen, että teollinen tuotanto ja toimeliaisuus siirtyy sinne, missä kunnianhimon taso on matalampi, eli Suomen kaltaiset maat voivat päätyä maksamaan saastuttamistukea Kiinan ja Indonesian kaltaisille metsäteollisuusmaille.
Turpeen alasajossa huomioitava useita näkökulmia
Hallitus on jo aiemmin päättänyt turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Halla-aho totesi, että turve ja kivihiili ovat joka tapauksessa väistyviä energianlähteitä, eikä kukaan käytä niitä huvikseen. Halla-aho kuitenkin huomautti, että koska kunnianhimo turpeen ja hiilen alasajolle on kireämpi kuin monissa Suomen verrokkimaissa, se johtaa hulluihin tilanteisiin.
– Puuhun kohdistuu nyt paineita, esimerkiksi puusta haluttaisiin rakentaa enemmän. Toisaalta kivihiilen ja turpeen nopeutetulla alasajolla lisätään puun tarvetta polttoaineena. Kuitenkaan puuta ei saisi kaataa.
– On myös huomioitava, että kun tehdään energiaratkaisuja, esimerkiksi turpeen osalta, jotka edellyttävät suuria investointeja, johtaa se energian ja lämmön hinnan nousuun, joka puolestaan. nostaa yritysten kustannuksia ja ehkäisee työpaikkojen syntymistä. Toisaalta se näkyy myös palkansaajan kukkarossa pienempänä käteen jäävänä tulona, mikä vaikuttaa työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Tämä on monimutkainen yhtälö, jossa on otettava huomioon monenlaisia näkökulmia – ei siis voi ainoastaan tuijottaa turvetta tai kivihiiltä mörköinä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puuteollisuus kunnianhimo hiilipäästöt polttoaineet palkansaajat työpaikat eniten saastuttavat maat Annika Saarikko Kivihiili Sanna Marin Turve ilmastopolitiikka perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”
19.05.2021 |13:43
Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös
20.04.2021 |17:04
Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas
26.04.2021 |17:22
Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – “Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”
25.05.2021 |08:09
Liikenteen kansallinen päästökauppa nostaisi pumppuhintaa jopa 40 senttiä litralta – veroryhmän ehdotuksesta tyrmistynyt Eerola: ”Kohtuuton lasku suomalaisille”
26.05.2021 |14:59
Sekoitevelvoitetavoitetta ei ole teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista toteuttaa – Purra: ”Suomen kunnianhimo ilmastopolitiikassa on typeryyttä”
27.05.2021 |09:19
Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – “Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”
12.05.2021 |12:19
Perussuomalaiset: Uskontojen merkityksen vähentyessä tilalle on tullut ilmastouskonto – ”Nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen”
13.07.2021 |15:34
Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia
13.07.2021 |16:50
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
28.10.2024 |11:34
10.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää