

LEHTIKUVA
Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle
Pääministeri Sanna Marin (sd), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelivat maanantaina Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon kuntavaalitentissä. Teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.
Ilmasto- ja luontohaittoja voidaan tarkastella eri tavoilla, esimerkiksi maittain tai vaihtoehtoisesti henkilöä kohden. Jussi Halla-aho ei pidä tarkoituksenmukaisena tarkastella ilmastohaittoja henkilöä kohden, koska Suomi on harvaan asuttu, kylmässä pohjoisessa sijaitseva maa.
– On selvää, että me emme pääse millään tiekartalla samanlaisiin per capita -päästöihin kuin jossain lämpimämmässä ja tiiviimmin asutussa maailmankolkassa, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja huomauttaa, että jos halutaan vähentää päästöjä globaalilla tasolla, vähennykset on tehtävä siellä, missä päästöjä tuotetaan eniten – kuten Kiinassa.
– En voi täysin allekirjoittaa sellaista ajattelua, että koska meillä on maksukykyä ja koska meidän hiilipäästöt henkilöä kohden ovat suuremmat kuin jossain muualla, niin meidän tulisi vaatia itseltämme paljon enemmän kuin niiden jotka tuottavat valtaosan ihmiskunnan päästöistä, Halla-aho sanoo.
Ylikireät ilmastotoimet voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan
Sanna Marinin hallituksen eräänä ilmastotavoitteena puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Kuntavaalitentissä Marin korostikin nimenomaan edelläkävijyyden ja suunnan näyttämisen merkitystä
– Suomen on näytettävä muulle maailmalle, että muutos on mahdollinen jolloin samalla syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja hyvinvointi samalla lisääntyy. Ollaan siis rohkeita ja tehdään muutosta ja vahvistetaan samalla taloutta, Marin sanoi.
Annika Saarikon mielestä teollisuuden olisi katsottava maailmaa ”vihreämpien lasien läpi”, mutta toisaalta ilmastotoimien tulisi olla ihmisten silmissä oikeudenmukaisia.
Halla-aho toteaa, että asiat ovat joka tapauksessa menossa parempaan suuntaan.
– Fossiilisista polttoaineista väistämättä päästään eroon ja nykyään ympäristöön suhtaudutaan jo aivan erilaisella kunnioituksella kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
Halla-aho kuitenkin huomautti, että ylikireät ilmastotoimet voivat myös kääntyä tarkoitustaan vastaan.
– Ilmastopolitiikassa pelisääntöjen tulisi olla globaaleja, koska ilmasto on globaali. Liian korkea paikallisen kunnianhimon taso johtaa siihen, että teollinen tuotanto ja toimeliaisuus siirtyy sinne, missä kunnianhimon taso on matalampi, eli Suomen kaltaiset maat voivat päätyä maksamaan saastuttamistukea Kiinan ja Indonesian kaltaisille metsäteollisuusmaille.
Turpeen alasajossa huomioitava useita näkökulmia
Hallitus on jo aiemmin päättänyt turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Halla-aho totesi, että turve ja kivihiili ovat joka tapauksessa väistyviä energianlähteitä, eikä kukaan käytä niitä huvikseen. Halla-aho kuitenkin huomautti, että koska kunnianhimo turpeen ja hiilen alasajolle on kireämpi kuin monissa Suomen verrokkimaissa, se johtaa hulluihin tilanteisiin.
– Puuhun kohdistuu nyt paineita, esimerkiksi puusta haluttaisiin rakentaa enemmän. Toisaalta kivihiilen ja turpeen nopeutetulla alasajolla lisätään puun tarvetta polttoaineena. Kuitenkaan puuta ei saisi kaataa.
– On myös huomioitava, että kun tehdään energiaratkaisuja, esimerkiksi turpeen osalta, jotka edellyttävät suuria investointeja, johtaa se energian ja lämmön hinnan nousuun, joka puolestaan. nostaa yritysten kustannuksia ja ehkäisee työpaikkojen syntymistä. Toisaalta se näkyy myös palkansaajan kukkarossa pienempänä käteen jäävänä tulona, mikä vaikuttaa työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Tämä on monimutkainen yhtälö, jossa on otettava huomioon monenlaisia näkökulmia – ei siis voi ainoastaan tuijottaa turvetta tai kivihiiltä mörköinä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puuteollisuus kunnianhimo hiilipäästöt polttoaineet palkansaajat työpaikat eniten saastuttavat maat Annika Saarikko Kivihiili Sanna Marin Turve ilmastopolitiikka perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”

Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös

Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas

Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – “Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”

Liikenteen kansallinen päästökauppa nostaisi pumppuhintaa jopa 40 senttiä litralta – veroryhmän ehdotuksesta tyrmistynyt Eerola: ”Kohtuuton lasku suomalaisille”

Sekoitevelvoitetavoitetta ei ole teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista toteuttaa – Purra: ”Suomen kunnianhimo ilmastopolitiikassa on typeryyttä”

Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – “Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”

Perussuomalaiset: Uskontojen merkityksen vähentyessä tilalle on tullut ilmastouskonto – ”Nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen”

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää