LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.
Viimeisin kansainvälinen koululaisten lukutaitoa mittaava PIRLS-tutkimus on vuodelta 2021. Ruotsalaiskoululaisten käyrät osoittivat vankasti alaspäin. Syytä tuskin on uskoa uskoa, että suunta olisi muuttunut. Kehnoja tuloksia on selitetty pandemialla ja sillä, että ruotsia kotonaan puhuvien oppilaiden suhteellinen osuus on vähentynyt.
Seuraava PIRLS-tutkimuksen pääkoe on vuonna 2026.
”Tänään joka neljäs oppilas ei osaa lukea kunnolla ja tilanne on erityisen vaikea heillä, jotka eivät puhu ruotsia äidinkielenään”, kirjoittavat sektoriministerit Johan Pehrson ja Lotta Edhom Aftonbladetin mielipideartikkelissa.
– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on mahdollista, että meillä on edessämme sukupolvi, joka käytännössä on luku- ja kirjoitustaidoton, ministerit toteavat.
Hammarkulsskolan Göteborgissa on eräs kouluista, joissa luetun ymmärtämisen olisi pitänyt heikentyä, kun tarkastellaan vastaavien koulujen tilannetta. Trendi on kuitenkin ollut ylöspäin, kun tarkastellaan niiden oppilaiden tuloksia, jotka opiskelevat ruotsia toisena kielenä.
Aiemmin koulun kolmasluokkalaiset olivat Ruotsin keskikastia mutta sitten he ottivat aimo harppauksen eteenpäin. Vuonna 2023 lähes 93 prosenttia oppilaista läpäisi kokeen, jossa mitattiin asiatekstin lukemista. Koko maan keskiarvo oli 65 prosenttia.
– Olen aina lukenut ja puhunut paljon oppilaideni kanssa. Tänään ollaan vieläkin tietoisempia siitä, kuinka tärkeää on, että oppilaat sisäistävät kielen ja että luetaan ääneen. Sitä kautta he oppivat ja saavat valtavasti sanoja, toteaa opettaja Marika Andersson Göteborgs Postenissa.
Tulevaisuus on haastava, kun neljäsosa 15-vuotiaista ruotsalaisista ei monikansallisessa vertailussa yllä lukutaidoltaan sellaiselle tasolle, että pärjääminen nyky-yhteiskunnassa olisi mahdollista.
Suomen tapaan nuorten lukutaidottomuudesta on noussut kova poru, mutta mediassa ei ole näkynyt pohdintoja siitä, mitä tästä kaikesta seuraa pidemmällä tähtäimellä.
Yhteiskunnan tasolla tilanne uhkaa kasvattaa julkisen talouden menoja, syventää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa demokratian toteutumista. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa kasvavaa painetta sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukselle. Kun työelämästä syrjäytyneiden määrä kasvaa, veropohja saattaa kaventua ja samalla sosiaaliturvan kustannukset nousta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra vieraili lauantaina Tyrnävän koulussa, ja oli vaikuttunut näkemästään. Opettajat ovat motivoituneita ja erittäin tyytyväisiä. Tasoryhmäopiskelu auttaa kaikenlaisia oppijoita oppimaan paremmin.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
