LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.
Viimeisin kansainvälinen koululaisten lukutaitoa mittaava PIRLS-tutkimus on vuodelta 2021. Ruotsalaiskoululaisten käyrät osoittivat vankasti alaspäin. Syytä tuskin on uskoa uskoa, että suunta olisi muuttunut. Kehnoja tuloksia on selitetty pandemialla ja sillä, että ruotsia kotonaan puhuvien oppilaiden suhteellinen osuus on vähentynyt.
Seuraava PIRLS-tutkimuksen pääkoe on vuonna 2026.
”Tänään joka neljäs oppilas ei osaa lukea kunnolla ja tilanne on erityisen vaikea heillä, jotka eivät puhu ruotsia äidinkielenään”, kirjoittavat sektoriministerit Johan Pehrson ja Lotta Edhom Aftonbladetin mielipideartikkelissa.
– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on mahdollista, että meillä on edessämme sukupolvi, joka käytännössä on luku- ja kirjoitustaidoton, ministerit toteavat.
Hammarkulsskolan Göteborgissa on eräs kouluista, joissa luetun ymmärtämisen olisi pitänyt heikentyä, kun tarkastellaan vastaavien koulujen tilannetta. Trendi on kuitenkin ollut ylöspäin, kun tarkastellaan niiden oppilaiden tuloksia, jotka opiskelevat ruotsia toisena kielenä.
Aiemmin koulun kolmasluokkalaiset olivat Ruotsin keskikastia mutta sitten he ottivat aimo harppauksen eteenpäin. Vuonna 2023 lähes 93 prosenttia oppilaista läpäisi kokeen, jossa mitattiin asiatekstin lukemista. Koko maan keskiarvo oli 65 prosenttia.
– Olen aina lukenut ja puhunut paljon oppilaideni kanssa. Tänään ollaan vieläkin tietoisempia siitä, kuinka tärkeää on, että oppilaat sisäistävät kielen ja että luetaan ääneen. Sitä kautta he oppivat ja saavat valtavasti sanoja, toteaa opettaja Marika Andersson Göteborgs Postenissa.
Tulevaisuus on haastava, kun neljäsosa 15-vuotiaista ruotsalaisista ei monikansallisessa vertailussa yllä lukutaidoltaan sellaiselle tasolle, että pärjääminen nyky-yhteiskunnassa olisi mahdollista.
Suomen tapaan nuorten lukutaidottomuudesta on noussut kova poru, mutta mediassa ei ole näkynyt pohdintoja siitä, mitä tästä kaikesta seuraa pidemmällä tähtäimellä.
Yhteiskunnan tasolla tilanne uhkaa kasvattaa julkisen talouden menoja, syventää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa demokratian toteutumista. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa kasvavaa painetta sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukselle. Kun työelämästä syrjäytyneiden määrä kasvaa, veropohja saattaa kaventua ja samalla sosiaaliturvan kustannukset nousta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra vieraili lauantaina Tyrnävän koulussa, ja oli vaikuttunut näkemästään. Opettajat ovat motivoituneita ja erittäin tyytyväisiä. Tasoryhmäopiskelu auttaa kaikenlaisia oppijoita oppimaan paremmin.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.
