LEHTIKUVA
Ministerit hokevat toistuvasti lapsen oikeuksista ja lapsen edun tärkeydestä – Meri: Lapsen etu ei voi oikeuttaa siihen, että samalla kuljetettaisiin terroristeja Suomeen
Perussuomalaisten kansanedustajan Leena Meren mukaan al-Holin suomalaisia koskevassa päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. – Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen.
Hallitus antaa huomenna tiistaina vastauksen välikysymykseen, jonka jälkeen odotetaan tarkempaa tietoa hallituksen linjasta koskien al-Holin leirillä Syyriassa olevia naisia ja lapsia.
Oppositiopuolueet, ensi sijassa perussuomalaiset ovat jo ainakin puoli vuotta pyrkineet puristamaan vastausta, mitä hallitus aikoo tehdä al-Holissa oleville suomalaisille. Antti Rinteen jo kaatuneen hallituksen linjaa ei saatu selville, eikä juuri aloittaneen Sanna Marinin hallituksen aikeista ole toistaiseksi varmaa tietoa.
Vihreät esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksilla
Hallituksen ministerit ja useat hallituspuolueiden kansanedustajat ovat syksyn ajan hokeneet sitkeästi ja toistuvasti siitä, kuinka al-Hol-ratkaisu – mikä se sitten onkaan – tulisi tehdä lapsen etu ja lapsen oikeudet edellä. Ratkaisun konkreettinen sisältö on jäänyt hämärän peittoon.
Viime viikkojen aikana lapsen etua ja lapsen oikeuksia on poliittisessa keskustelussa ryhdytty käyttämään huolettomasti siten, että sillä on voitu perustella lähes mitä tahansa näkemyksiä. Vihreät, jotka haluaisivat tuoda al-Holista Suomeen sekä leirillä olevat lapset että heidän vanhempansa, mielellään esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksiin vedoten.
– Äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti, mutta lapsen etu menee oikeusvaltiossa sen edelle, kuului vihreiden vastaus Iltalehden kyselyyn, jossa kysyttiin tulisiko Suomen auttaa al-Holin leiriltä Suomeen vain orpolapset, lapset, lapset ja heidän äitinsä vai ei ketään.
Haavistolta ja Marinilta tyhjiä itsestäänselvyyksiä
Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen heitti MTV:n haastattelussa, että ”kansainväliset sopimukset ja lapsen oikeudet menevät tässä edelle” vastauksena kysymykseen valmisteleeko valtioneuvosto ihmisten kotiuttamista al-Holista.
Ulkoministerinä jatkava Pekka Haavisto (vihr.) puhuu mielellään lapsen edusta sen kummemmin perustelematta, mitä hän tarkoittaa.
– Leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät kuitenkaan suostu erottamaan lapsia äideistään. Jos tämä ei ole mahdollista, lähtökohta on, että lapsen etu on ratkaiseva, Haavisto lausui monimerkityksellisesti viime viikolla.
Pääministeri Marin puolestaan totesi viime viikolla Brysselissä sen itsestäänselvyyden, että ”Meidän pitää tietenkin noudattaa niin Suomen omaa lainsäädäntöä, perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja lasten oikeuksien sopimusta.” Mitään konkreettista sisältöä ei Marininkaan puheesta saatu.
Hallituspuolueilta ja ministereiltä odotetaan erityisesti vastausta kysymykseen mitä tehdään, jos al-Holin leirillä olevia lapsia ei voida erottaa äideistään.
Lapsen etu velvoittaa viranomaisia ja vanhempia
Lapsen etu ja lapsen oikeudet kietoutuvat poliittisessa keskustelussa yhteen. Lapsen etu on hankalasti määrittyvä käsite, joka kuitenkin tosiasiassa viittaa kattavasti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kaikille lapsille turvattuihin oikeuksiin.
Sopimuksen mukaan kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa tulisi ensisijaisesti huomioida lapsen etu. Määräys on kohdistettu ensisijaisesti viranomaisille ja muille julkisen vallan toimijoille, mutta lapsen edun ensisijaisuuden voidaan sopimuksen mukaan katsoa velvoittavan myös lapsen vanhempia.
YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etua määritettäessä tulisi huomioida lapsen oikeuksien sisältö kokonaisuudessaan. Tällöin tulisi vertailla erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä seurauksia lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Lapsen etu siten viittaa harkittuun ratkaisuun, joka on yksittäisen lapsen kannalta paras vaihtoehto tietyssä tilanteessa.
Lapsen etu on julkiselle vallalle osoitettu, velvoittava oikeusohje jonka sisältö siis määrittyy tapauskohtaisesti. Siksi lapsen edun arvioinnissa on aina huomioitava kunkin tapauksen erityispiirteet sekä myös lapsen persoona, ikä ja kehitystaso.
Lyhyesti todettuna lapsen etu viittaa harkitusti ja perustellusti tehtyyn, yksittäisen lapsen kannalta parhaaseen ratkaisuun tietyssä tilanteessa. Lapsella on aina oikeus siihen, että hänen etunsa arvioidaan päätöksenteossa.
Lapsen oma näkemys tulee myös huomioida
Jotta viranomaisen tekemä ratkaisu olisi lapsen edun mukainen, tärkeä periaate on se, että myös lapsen oma näkemys pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Mitä varttuneemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän painoarvoa lapsen näkemykselle tulisi antaa. Kysymys on lapsen osallistumisoikeudesta, jota ei yleensä voida päätöksenteossa sivuuttaa. Osallistumisoikeuteen kuuluu, että lapselle tarjotaan riittävästi tietoa oman näkemyksensä muodostamiseksi.
Lapsen oman näkemyksen huomioiminen on perusteltua laajemminkin oikeusvaltion periaatteiden näkökulmasta – jokaisellahan on oikeus tulla kuulluksi oman asiansa käsittelyssä. Tämä oikeus kuuluu myös lapselle, jos hän haluaa tulla kuulluksi.
Lapsen edun mukaisen ratkaisun tulisi aina perustua huolelliseen harkintaan, jossa lapsen yksilöllinen tilanne ja lapsen oma näkemys otetaan huomioon. Lapsen edun arvioiminen siten edellyttää taustatietoa ja yleensä lapsen oman näkemyksen huomioimista ennen kuin tehdään lasta koskevia päätöksiä.
Meri: Selvitykset puuttuvat taustalta
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri tuntee lapsen edun, lapsen oikeudet sekä niiden sisällön suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Meri kuitenkin moittii, että al-Holin leirillä oleviin suomalaisiin liittyvässä poliittisessa keskustelussa lapsen oikeuksia ja erityisesti lapsen edun käsitettä on ryhdytty käyttämään huolimattomasti.
– Ennen kuin edes keskustelemme lapsen edusta, pitäisi tässä tapauksessa kunnolla selvittää ”pohjat” eli hankkia tietoa taustalle. Jos al-Holin leiriläisiin on tarkoitus kohdistaa viranomaistoimenpiteitä, olisi ensi alkuun syytä selvittää leirillä olevien ihmisten henkilöllisyys: ketä leirillä olevat suomalaisiksi väitetyt ihmiset edes ovat, ovatko he ylipäätään Suomen kansalaisia, vai ovatko he ehkä olleet Suomessa oleskeluluvalla. Hallituksen tähänastisista lausunnoista ei ole saatu selvyyttä näihin kysymyksiin.
Meri huomauttaa, että myös lasten sukulaisuussuhteet pitää selvittää, samoin kuin se, minkä maan kansalaisiksi leirillä olevia lapsia voidaan luokitella.
– Emme ole saaneet selvitystä, miten lapsen kansalaisuus tai siteet Suomeen määräytyvät ja millä perusteella ylipäätään ketään ollaan tuomassa Suomeen. Kaikki on auki.
– Näiden asioiden suhteen olemme olleet hyvin pitkälle vain median tietojen varassa. Käsillä on muitakin sellaisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen tuskin onnistuu Suomesta käsin, Meri huomauttaa.
Turvallisuusuhat huomioitava päätöksenteossa
Al-Holin leirillä olevat, Isis-alueille aiemmin hakeutuneet naiset todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Perussuomalaisten kanta on, että lähtökohtaisesti al-Holista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan tuoda Suomeen vain orpolapsia, mutta ei lasten äitejä.
Meri huomauttaa, että myös muut leirillä olijat kuin suomalaisäidiksi väitetyt henkilöt saattavat olla turvallisuusuhka ja tämä tulisi myös huomioida päätöksenteossa.
– On selvää, että hyvin nuori orpolapsi on erilaisessa tilanteessa kuin jo vanhempi henkilö, jolle on esimerkiksi jo annettu jihadistista koulutusta, Meri sanoo ja viittaa isis-organisaation toimintatapaan, jossa nuoria henkilöitä järjestelmällisesti totutetaan väkivaltaan ja jihadistiseen ideologiaan.
– Päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ikään kuin ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen. Jos pohjakysymykset saadaan selvitettyä, pienen lapsen etu saattaa olla se, että kyseinen lapsi tulee tänne. Se ei voi kuitenkaan oikeuttaa siihen, että samalla otettaisiin terroristeja Suomeen, Meri painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sukulaisuussuhteet al-Hol lapsen etu Isis-perheet lainsäädäntö viranomaiset Suomen kansalaisuus oleskelulupa YK Sanna Marin Leena Meri Pekka Haavisto Antti Rinne Terrorismi perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Poliisiylijohtajan ristiriitaiset puheet al-Holin palautuksista heikentävät luottamusta poliisiin
PS haastoi kyselytunnilla al-Holin tapauksesta – hallitus luisteli kuin saippua
Immonen: Hallituksen salailua Isis-perheiden tuomiseksi Suomeen ei voi hyväksyä
Perussuomalaiset: Hallituksella on vakaa aikomus ja suunnitelma – “Isis-naiset ovat tulossa”
Halla-aho Isis-palautuksista: konkreettinen uhka suomalaisten hengelle ja terveydelle
Ulkoministeri Pekka Haavisto tiedotustilaisuudessa: ”Ainakin lapset on saatava leiriltä turvaan kohtuullisen ajan kuluessa”
Halla-aho välikysymyskeskustelussa: “Suomi ei voi viestittää olevansa turvasatama, josta voi lähteä ulkomaille tekemään silmittömiä rikoksia ja jonne voi palata jäähdyttelemään”
Miten varmistetaan, että al-Holin leiriltä noudettavat ovat suomalaisia? Isis-lapsista ei välttämättä ole virallisia rekisteritietoja – äidit voivat estää dna-testauksen
Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Lasten oikeuksia ei huomioitu riittävästi lakiuudistuksessa – “Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostausta täytyy selvittää”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää