

LEHTIKUVA
Ministerit Andersson, Marin ja Ohisalo tahtovat kunnille uusia tehtäviä ja kuntalaisille verorasitusta – Halla-aho keskittyisi olennaiseen: ”Kuntien ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia”
Jussi Halla-aho esitti puoluejohtajien keskustelupaneelissa kuntien talousongelmiin ratkaisuja. Kunnille tai maakunnille voitaisiin ensinnäkin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa toteuttaa palveluja. Halla-aho myös patisteli hallitusta ryhtymään edistämään työpaikkojen syntymistä. – Ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja, Halla-aho painotti.
Lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat olivat tänään paikalla Kuntaliiton järjestämässä Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa. Paneelissa nähtiin sdp:n Sanna Marin, keskustan Annika Saarikko, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja rkp:n Anna-Maja Henriksson.
Kuntien talous on ottanut osumaa koronasta johtuen ja monissa kunnissa on paineita nostaa kunnallisverotusta.
Suuria kaupunkeja rasittaa hallitsematon väestönkasvu
Halla-aho sanoi pitävänsä luonnollisena sitä, että valtio auttaisi kuntia taloudellisella tuella, jotta kunnat voivat selviytyä niille asetetuista tehtävistä.
– Olisi myös suotavaa, että valtio tässä tilanteessa pidättäytyisi toimenpiteistä, jotka lisäävät kuntien velvoitteita.
Halla-ahon mukaan kuntien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan silti enemmänkin toimia. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että Suomessa on 300 kuntaa ja kuntien ongelmat ovat usein joskus jopa päinvastaisia keskenään.
– Suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla kuntien ongelmana on nähdäkseni hallitsematon väestönkasvu, kun taas muualla Suomessa tilanne on usein päinvastainen. Tulevaisuudessa kunnat eivät tule selviytymään velvoitteistaan, jos velvoitteet pysyvät nykyisellä tasolla ja jos verotuspohja kutistuu, kuten se nyt tekee.
Hoitajamitoitus jää toteuttamatta
Paneelissa käytiin läpi eräitä hallituksen lupaamia ja budjettiriihessä mahdollisesti päätettäviä, kuntatalouteen liittyviä uusia toimenpiteitä.
Oppositiojohtajat Orpo ja Halla-aho olivat hyvin epäileväisiä hallituksen päättämän hoitajamitoituksen toteutumisesta. Sitova 0,7 vähimmäishoitajamitoitus tulee velvoittavaksi ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa.
- Siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole rahaa, eikä hoitajia, niin en usko, että tämä toteutuu, Orpo sanoi.
Halla-aho oli samoilla linjoilla.
– Näiden asioiden kirjaaminen lakiin ei auta, jos käytössä ei ole resursseja.
Hallituksen rivit rakoilivat
Halla-aho esitti kuntien ongelmiin kaksi ratkaisua.
– Ensinnäkin kunnille tai maakunnille voitaisiin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa siinä, mitä palveluja ne toteuttavat. Tai sitten on ryhdyttävä edistämään sitä, että työpaikkoja syntyy myös Ruuhka-Suomen ulkopuolelle, koska ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja.
Myös Orpo sanoi, että julkisen rahan jakamisen lisäksi tarvitaan päätöksiä, joilla syntyy uskoa ja toivoa tulevasta sekä edellytyksiä yritystoiminnalle ja kilpailukyvylle.
– Niillä syntyy kuntiin työpaikkoja, ja työpaikoista syntyy verotuloja. Loputtomasti ottamalla lainaa me emme pysty pyörittämään kuntiamme, ja se taas uhkaa vakavasti meidän hyvinvointipalveluitamme, Orpo sanoi.
Puoluejohtajilta kysyttiin, tulisiko kuntien tehtäviä karsia. Halla-aho, Orpo ja Henriksson kannattivat tehtävien karsimista. Yllättäen myös keskustan Saarikko oli samaa mieltä, vaikka hallitustoverit Ohisalo, Andersson ja Marin eivät karsisi kuntien tehtäviä.
Anderssonin mielestä karsimisen sijaan pitäisi ennemminkin uudistaa toimintatapoja. Marinin mukaan kunnissa ei ole mitään turhia tehtäviä. Marin nosti esille peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, päivähoidon ja vanhustenhoidon.
Ongelmana kuntien puuhastelu perustehtävien ulkopuolella
Halla-aho toi esille poliittisena ongelmana sen, että Suomessa usein voitetaan eduskuntavaalit lupaamalla palveluja, jotka sälytetään kuntien toteutettavaksi, mutta rahoitusta ei kunnille lisätä.
– Tästä kierteestä pitäisi päästä ulos. Asiaa voi lähestyä kuntalain tarkoituksesta, eli lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Suurin osa kuntien menoista koostuu soteen, koulutukseen ja peruspalveluihin liittyvistä menoista. Halla-aho huomautti, että kunta voi kuitenkin halutessaan ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä.
– Varsinkin suurissa kaupungeissa ongelmana on se, että ne ottavat hoitaakseen muita kuin perustehtäviään. Ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia, Halla-aho sanoi.
– Kun huomioidaan väestörakenne ja väestökehitys, niin suurimmalla osalla kunnista ei ole mahdollisuutta toteuttaa tehtäviään.
Halla-ahon mukaan olisi hyvä, jos alueilla olisi enemmän mahdollisuuksia päättää asioistaan siten, että alueella voitaisiin huomioida kyseisen alueen väestölliset ja maantieteelliset erityispiirteet
– Alueet voisivat sitten hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kompensoida omia heikkouksiaan. Eli että Suomen sisällä siirryttäisiin kohti federatiivisempaa mallia.
Oppivelvollisuuden laajentaminen väärä ratkaisu
Toisin kuin Halla-aho, hallitusta edustavat Andersson, Marin ja Ohisalo haluaisivat jopa lisätä kuntien tehtäviä, mikä tietäisi lisää verorasitusta kuntalaisille.
Andersson puolusti kuntien rasitukseksi tulevaa oppivelvollisuuden laajentamista, eli hallituksen lupaamaa maksutonta toisen asteen koulutusta. Kuntaliiton arvion mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen hintalappu kuitenkin on lähes 160 miljoonaa euroa. Suurin erä on oppimateriaalit, joiden kustannus on noin 94 miljoonaa euroa.
Halla-aho totesi, että kaikki jakavat hallituksen tavoitteen siitä, että mahdollisimman monella olisi toisen asteen koulutus. Halla-ahon mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen ei kuitenkaan osu todellisiin ongelmiin.
– Investoiminen väärään paikkaan johtaa helposti siihen, että tarpeellisiakaan resursointeja ei toisella asteella pystytä tekemään Tälläkään hetkellä kenkä ei purista siitä, että nuoret eivät hakeutuisi toisen asteen koulutukseen vaan siitä, että koulutuksessa ei pysytä. Tämä on yleensä seurausta jo peruskoulun aikana syntyneistä ja kasautuneista ongelmista.
– Koulupudokkuusongelma linkittyy kaupungeissa myös heikkotasoiseen maahanmuuttoon, jolle hallitus ei halua tehdä mitään. Kuten olemme lehdistä saaneet lukea: Pääkaupunkiseudulla yli puolet toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia, koko maassa jo kolmannes. Ongelma on valitettavasti periytyvä ja ylisukupolvinen, Halla-aho totesi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velvoitteet puheenjohtajapaneeli nettoveronmaksajat suuret kaupungit oppivelvollisuus Anna-Maja Henriksson hoitajamitoitus väestönkasvu palvelut Maria Ohisalo Annika Saarikko Sanna Marin kuntaliitto Petteri Orpo Li Andersson Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho työllisyys koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työllistämisen kuntakokeilu turha ja raskas himmeli

Meri: Kuntien talous sakkaa – missä viipyvät hallituksen työllisyystoimet?

PS: Suomen julkisen talouden tila on järkyttävä – “Velkaa on otettu hyvinä aikoina ja huonoina otetaan vielä enemmän”

Junnila: “Kuu Kiurusta kesään, puolikuuta hoitajista, desimaaleista vähäsen, rahoituksesta ei tietoakaan”

Purra: Tiukka maahanmuuttopolitiikka on työllisyystoimi – ”On kertakaikkisen hullua, että muutenkin vaikeassa tilanteessa meillä on koko ajan enemmän työllistettäviä, joista osa ei osaa edes lukea”

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: “Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

PS: Budjettiriihen tulos järkyttävä talouden ja työllisyyden kannalta – hallitus paisuttaa julkisia menoja ja elää velaksi

Antikainen: Hallituksen budjettiesitys tekee tavallisten suomalaisten elämästä sietämättömän kallista ja jättää jälkipolville perinnöksi valtavat velat
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Vigelius kyselytunnilla: ’’Yli 80 % hoitajista kuormittuu työkaverin kielitaidon puutteesta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Puolan presidentti on vahvistanut Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, joka hyväksyttiin parlamentissa selvällä enemmistöllä. Vain vasemmisto äänesti lakia vastaan. Puolan itärajalla on ollut väkivaltaisuuksia jo vuosien ajan johtuen Venäjän masinoimasta hybridioperaatiosta.