

LEHTIKUVA
Ministerit Andersson, Marin ja Ohisalo tahtovat kunnille uusia tehtäviä ja kuntalaisille verorasitusta – Halla-aho keskittyisi olennaiseen: ”Kuntien ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia”
Jussi Halla-aho esitti puoluejohtajien keskustelupaneelissa kuntien talousongelmiin ratkaisuja. Kunnille tai maakunnille voitaisiin ensinnäkin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa toteuttaa palveluja. Halla-aho myös patisteli hallitusta ryhtymään edistämään työpaikkojen syntymistä. – Ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja, Halla-aho painotti.
Lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat olivat tänään paikalla Kuntaliiton järjestämässä Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa. Paneelissa nähtiin sdp:n Sanna Marin, keskustan Annika Saarikko, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja rkp:n Anna-Maja Henriksson.
Kuntien talous on ottanut osumaa koronasta johtuen ja monissa kunnissa on paineita nostaa kunnallisverotusta.
Suuria kaupunkeja rasittaa hallitsematon väestönkasvu
Halla-aho sanoi pitävänsä luonnollisena sitä, että valtio auttaisi kuntia taloudellisella tuella, jotta kunnat voivat selviytyä niille asetetuista tehtävistä.
– Olisi myös suotavaa, että valtio tässä tilanteessa pidättäytyisi toimenpiteistä, jotka lisäävät kuntien velvoitteita.
Halla-ahon mukaan kuntien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan silti enemmänkin toimia. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että Suomessa on 300 kuntaa ja kuntien ongelmat ovat usein joskus jopa päinvastaisia keskenään.
– Suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla kuntien ongelmana on nähdäkseni hallitsematon väestönkasvu, kun taas muualla Suomessa tilanne on usein päinvastainen. Tulevaisuudessa kunnat eivät tule selviytymään velvoitteistaan, jos velvoitteet pysyvät nykyisellä tasolla ja jos verotuspohja kutistuu, kuten se nyt tekee.
Hoitajamitoitus jää toteuttamatta
Paneelissa käytiin läpi eräitä hallituksen lupaamia ja budjettiriihessä mahdollisesti päätettäviä, kuntatalouteen liittyviä uusia toimenpiteitä.
Oppositiojohtajat Orpo ja Halla-aho olivat hyvin epäileväisiä hallituksen päättämän hoitajamitoituksen toteutumisesta. Sitova 0,7 vähimmäishoitajamitoitus tulee velvoittavaksi ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa.
- Siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole rahaa, eikä hoitajia, niin en usko, että tämä toteutuu, Orpo sanoi.
Halla-aho oli samoilla linjoilla.
– Näiden asioiden kirjaaminen lakiin ei auta, jos käytössä ei ole resursseja.
Hallituksen rivit rakoilivat
Halla-aho esitti kuntien ongelmiin kaksi ratkaisua.
– Ensinnäkin kunnille tai maakunnille voitaisiin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa siinä, mitä palveluja ne toteuttavat. Tai sitten on ryhdyttävä edistämään sitä, että työpaikkoja syntyy myös Ruuhka-Suomen ulkopuolelle, koska ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja.
Myös Orpo sanoi, että julkisen rahan jakamisen lisäksi tarvitaan päätöksiä, joilla syntyy uskoa ja toivoa tulevasta sekä edellytyksiä yritystoiminnalle ja kilpailukyvylle.
– Niillä syntyy kuntiin työpaikkoja, ja työpaikoista syntyy verotuloja. Loputtomasti ottamalla lainaa me emme pysty pyörittämään kuntiamme, ja se taas uhkaa vakavasti meidän hyvinvointipalveluitamme, Orpo sanoi.
Puoluejohtajilta kysyttiin, tulisiko kuntien tehtäviä karsia. Halla-aho, Orpo ja Henriksson kannattivat tehtävien karsimista. Yllättäen myös keskustan Saarikko oli samaa mieltä, vaikka hallitustoverit Ohisalo, Andersson ja Marin eivät karsisi kuntien tehtäviä.
Anderssonin mielestä karsimisen sijaan pitäisi ennemminkin uudistaa toimintatapoja. Marinin mukaan kunnissa ei ole mitään turhia tehtäviä. Marin nosti esille peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, päivähoidon ja vanhustenhoidon.
Ongelmana kuntien puuhastelu perustehtävien ulkopuolella
Halla-aho toi esille poliittisena ongelmana sen, että Suomessa usein voitetaan eduskuntavaalit lupaamalla palveluja, jotka sälytetään kuntien toteutettavaksi, mutta rahoitusta ei kunnille lisätä.
– Tästä kierteestä pitäisi päästä ulos. Asiaa voi lähestyä kuntalain tarkoituksesta, eli lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Suurin osa kuntien menoista koostuu soteen, koulutukseen ja peruspalveluihin liittyvistä menoista. Halla-aho huomautti, että kunta voi kuitenkin halutessaan ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä.
– Varsinkin suurissa kaupungeissa ongelmana on se, että ne ottavat hoitaakseen muita kuin perustehtäviään. Ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia, Halla-aho sanoi.
– Kun huomioidaan väestörakenne ja väestökehitys, niin suurimmalla osalla kunnista ei ole mahdollisuutta toteuttaa tehtäviään.
Halla-ahon mukaan olisi hyvä, jos alueilla olisi enemmän mahdollisuuksia päättää asioistaan siten, että alueella voitaisiin huomioida kyseisen alueen väestölliset ja maantieteelliset erityispiirteet
– Alueet voisivat sitten hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kompensoida omia heikkouksiaan. Eli että Suomen sisällä siirryttäisiin kohti federatiivisempaa mallia.
Oppivelvollisuuden laajentaminen väärä ratkaisu
Toisin kuin Halla-aho, hallitusta edustavat Andersson, Marin ja Ohisalo haluaisivat jopa lisätä kuntien tehtäviä, mikä tietäisi lisää verorasitusta kuntalaisille.
Andersson puolusti kuntien rasitukseksi tulevaa oppivelvollisuuden laajentamista, eli hallituksen lupaamaa maksutonta toisen asteen koulutusta. Kuntaliiton arvion mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen hintalappu kuitenkin on lähes 160 miljoonaa euroa. Suurin erä on oppimateriaalit, joiden kustannus on noin 94 miljoonaa euroa.
Halla-aho totesi, että kaikki jakavat hallituksen tavoitteen siitä, että mahdollisimman monella olisi toisen asteen koulutus. Halla-ahon mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen ei kuitenkaan osu todellisiin ongelmiin.
– Investoiminen väärään paikkaan johtaa helposti siihen, että tarpeellisiakaan resursointeja ei toisella asteella pystytä tekemään Tälläkään hetkellä kenkä ei purista siitä, että nuoret eivät hakeutuisi toisen asteen koulutukseen vaan siitä, että koulutuksessa ei pysytä. Tämä on yleensä seurausta jo peruskoulun aikana syntyneistä ja kasautuneista ongelmista.
– Koulupudokkuusongelma linkittyy kaupungeissa myös heikkotasoiseen maahanmuuttoon, jolle hallitus ei halua tehdä mitään. Kuten olemme lehdistä saaneet lukea: Pääkaupunkiseudulla yli puolet toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia, koko maassa jo kolmannes. Ongelma on valitettavasti periytyvä ja ylisukupolvinen, Halla-aho totesi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velvoitteet puheenjohtajapaneeli nettoveronmaksajat suuret kaupungit oppivelvollisuus Anna-Maja Henriksson hoitajamitoitus väestönkasvu palvelut Maria Ohisalo Annika Saarikko Sanna Marin kuntaliitto Petteri Orpo Li Andersson Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho työllisyys koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työllistämisen kuntakokeilu turha ja raskas himmeli

Meri: Kuntien talous sakkaa – missä viipyvät hallituksen työllisyystoimet?

PS: Suomen julkisen talouden tila on järkyttävä – “Velkaa on otettu hyvinä aikoina ja huonoina otetaan vielä enemmän”

Junnila: “Kuu Kiurusta kesään, puolikuuta hoitajista, desimaaleista vähäsen, rahoituksesta ei tietoakaan”

Purra: Tiukka maahanmuuttopolitiikka on työllisyystoimi – ”On kertakaikkisen hullua, että muutenkin vaikeassa tilanteessa meillä on koko ajan enemmän työllistettäviä, joista osa ei osaa edes lukea”

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: “Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

PS: Budjettiriihen tulos järkyttävä talouden ja työllisyyden kannalta – hallitus paisuttaa julkisia menoja ja elää velaksi

Antikainen: Hallituksen budjettiesitys tekee tavallisten suomalaisten elämästä sietämättömän kallista ja jättää jälkipolville perinnöksi valtavat velat
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.