Valtiovarainministeriö yhdessä oikeusministeriön kanssa kutsuu koolle kokouksen, jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuudet hyödyntää nykyistä paremmin eri asiantuntijaorganisaatioiden osaamista päätösten valmistelussa ja vaikutusarvioinnissa.
Mukaan on tarkoitus pyytää VM:n ja OM:n lisäksi edustus ainakin Suomen Pankista, Kansaneläkelaitoksesta (KELA), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sekä Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (VATT) sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV).
Hallituksen keväällä perustama lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota lainsäädäntöhankkeiden vaikutusten arviointeihin ja tuonut esiin selviä kehittämistarpeita. Neuvoston perustamisesta sovittiin hallitusohjelmassa. Budjettivalmistelusta, hallinnon kehittämisestä ja lainvalmistelun yleisestä kehittämisestä vastaavat ministerit Orpo, Vehviläinen ja Lindström pitävät esitettyjä huomioita aiheellisina ja ryhtyvät valmistelemaan kehittäviä toimenpiteitä.
– Lainsäädännön arviointineuvosto on tehnyt laadukasta työtä. Sen palautteet otetaan vakavasti ja tartutaan toimeen asian vaatimalla vakavuudella. Neuvosto on ollut toiminnassa vasta muutamia kuukausia ja osoittanut jo nyt, miten tarpeellinen tällainen asiantuntijataho on, kommentoi kunta- ja uudistusministeri ministeri Anu Vehviläinen (kesk.).
– Mielestäni talousarvioprosessin kehittämisen keskeisimpiä tarpeita liittyy nimenomaan vaikutusarviointien oikea-aikaiseen ja riittävän perusteelliseen toteuttamiseen. Sekä hallituksen että eduskunnan työskentelyn kannalta on tärkeää, että laskelmat ja muu asiantuntijatieto ovat mahdollisimman hyvissä ajoin kaikkien käytössä mukaan lukien talousarvioon liittyvät laskelmat, toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).
– Hallituksen tavoitteena on lainvalmistelun kehittäminen, ja vaikutusten parempi arviointi on yksi osa sitä. Eri puolilla julkishallintoa on runsaasti asiantuntemusta ja työvälineitä, joita voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin. Yhteistyötä lisäämällä käytettävissä olevista resursseista voidaan saada enemmän irti yhteiseksi hyödyksi, arvioi oikeusministeri Jari Lindström (ps.).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
