Valtiovarainministeriö yhdessä oikeusministeriön kanssa kutsuu koolle kokouksen, jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuudet hyödyntää nykyistä paremmin eri asiantuntijaorganisaatioiden osaamista päätösten valmistelussa ja vaikutusarvioinnissa.
Mukaan on tarkoitus pyytää VM:n ja OM:n lisäksi edustus ainakin Suomen Pankista, Kansaneläkelaitoksesta (KELA), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sekä Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (VATT) sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV).
Hallituksen keväällä perustama lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota lainsäädäntöhankkeiden vaikutusten arviointeihin ja tuonut esiin selviä kehittämistarpeita. Neuvoston perustamisesta sovittiin hallitusohjelmassa. Budjettivalmistelusta, hallinnon kehittämisestä ja lainvalmistelun yleisestä kehittämisestä vastaavat ministerit Orpo, Vehviläinen ja Lindström pitävät esitettyjä huomioita aiheellisina ja ryhtyvät valmistelemaan kehittäviä toimenpiteitä.
– Lainsäädännön arviointineuvosto on tehnyt laadukasta työtä. Sen palautteet otetaan vakavasti ja tartutaan toimeen asian vaatimalla vakavuudella. Neuvosto on ollut toiminnassa vasta muutamia kuukausia ja osoittanut jo nyt, miten tarpeellinen tällainen asiantuntijataho on, kommentoi kunta- ja uudistusministeri ministeri Anu Vehviläinen (kesk.).
– Mielestäni talousarvioprosessin kehittämisen keskeisimpiä tarpeita liittyy nimenomaan vaikutusarviointien oikea-aikaiseen ja riittävän perusteelliseen toteuttamiseen. Sekä hallituksen että eduskunnan työskentelyn kannalta on tärkeää, että laskelmat ja muu asiantuntijatieto ovat mahdollisimman hyvissä ajoin kaikkien käytössä mukaan lukien talousarvioon liittyvät laskelmat, toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).
– Hallituksen tavoitteena on lainvalmistelun kehittäminen, ja vaikutusten parempi arviointi on yksi osa sitä. Eri puolilla julkishallintoa on runsaasti asiantuntemusta ja työvälineitä, joita voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin. Yhteistyötä lisäämällä käytettävissä olevista resursseista voidaan saada enemmän irti yhteiseksi hyödyksi, arvioi oikeusministeri Jari Lindström (ps.).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
