Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen
11.07.2024 |14:20
PS ARKISTO
Ministeri Tavio: Vapaakauppasopimus Latinalaisen Amerikan kanssa eteenpäin
09.12.2024 |10:36
Mercosur-vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) välillä saatiin onnistuneesti päätökseen 6.12. vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Sopimus avaa uusia markkinoita ja vahvistaa taloudellista yhteistyötä Latinalaisen Amerikan ja EU:n välillä. Vapaakauppasopimukset parantavat raaka-aineiden ja teknologioiden saatavuutta ja siten myös Suomen ja EU:n kriisinkestävyyttä.
– Olen EU:n kauppaministerikokouksissa, viimeksi marraskuussa, puhunut sopimisen puolesta, sillä tässä maailman kauppapoliittisessa tilanteessa Euroopan on syytä luoda ja vahvistaa entisestään kauppasuhteista. Reilut kauppasäännöt varmistavat, että hyödyt jakautuvat laajasti, myös suomalaisille yrityksille, sanoo perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Suomi hyötyy uusista vientimarkkinoista
Huolet vapaakaupasta Latinalaisen Amerikan kanssa ovat koskeneet EU:ssa pitkälti kilpailevia maataloustuotteita. Huolet olivat yksi syy sille, miksi kauppasopimusneuvotteluja oli haastavaa saada päätökseen.
– Tämä korostaa tarvetta jatkossakin huolehtia kotimaisesta ruoantuotannosta ja maataloudestamme, ministeri Tavio toteaa.
– Suuressa kuvassa Suomen kaltainen pieni avotalous, joka tukeutuu teknologiaosaamiseensa, kuitenkin hyötyy uusista vientimarkkinoista. Sopimusneuvottelujen saaminen päätökseen on siis tervetullut uutinen, Tavio jatkaa.
Geopoliittisesti tärkeä Mercosur-vapaakauppasopimus tulee voimaan, kun jäsenmaat ja Euroopan parlamentti sen hyväksyvät.
Mercosur-vapaakauppasopimusneuvottelut on vihdoin saatu onnistuneesti päätökseen vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
— Ville Tavio (@VilleTavio) December 6, 2024
Sopimus avaa uusia markkinoita ja vahvistaa taloudellista yhteistyötä Latinalaisen Amerikan ja EU:n välillä. Kestävä kehitys ja reilut kauppasäännöt…
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- teknologiaosaaminen vapaakauppasopimus vientimarkkinat Ruoantuotanto kriisinkestävyys Latinalainen Amerikka kauppapolitiikka Euroopan unioni Vapaakauppa Ville Tavio Vienti Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita
12.08.2023 |15:22
Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla
14.05.2024 |11:07
Halla-aho varoittaa Kiina-riippuvuudesta ja kehottaa irtikytkentään hyvissä ajoin: ”Riski ei saa realisoitua”
05.01.2024 |13:15
Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: “Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”
05.09.2023 |17:02
Viikon suosituimmat
1.
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
12.01.2025 |10:28
2.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
12.01.2025 |17:15
3.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
11.01.2025 |18:33
4.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
15.01.2025 |12:27
5.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
14.01.2025 |14:59
6.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
16.01.2025 |08:42
7.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
16.01.2025 |14:19
8.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
14.01.2025 |16:37
9.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
14.01.2025 |09:16
10.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
13.01.2025 |10:58
