Hallituksen puoliväliriihessä vahvistettiin myös avun kohdentamista yhä enemmän Ukrainan tukemiseen, johon myönnetään 20 miljoonaa euroa lisää rahaa vaalikauden toisella puoliskolla, samoin kuin humanitaariseen katastrofiapuun.
Riihen päätökset kasvattavat tämän vaalikauden kehitysapusäästöt yhteensä 1 305 miljoonaan euroon. Kehitysavun leikkaukset ovat Suomen historian suurimmat.
– Kehitysavun leikkaaminen on osa kokonaisuutta, jolla hallitus tervehdyttää maamme taloutta ja panostaa resursseja suomalaisten ostovoimaan ja talouskasvumme tukemiseen, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Kehitysavun kohteet valitaan entistä tarkemmin
Ministeri Tavio kertoo, että käynnissä on myös merkittävä ajattelutavan muutos, jossa kehitysavun kohteet valitaan entistä strategisemmin.
– Kansainvälinen kauppa kohtaa kehitysavun entistä paremmin ja kehitysyhteistyötä muokataan vastaamaan Suomen taloudellisia intressejä. Keinoja tähän ovat muun muassa yksityisen pääoman houkutteleminen kehittyviin maihin kehityspoliittisten sijoitusten avulla sekä kehitysapuhankkeiden hankintojen kautta muodostuvat yhteydet suomalaisiin yrityksiin.
– Suomessa on runsaasti sellaista yksityisen sektorin osaamista, jolle on kysyntää myös kehittyvissä maissa ja Ukrainan jälleenrakentamisen hankkeissa, Tavio sanoo.
Leikkausten kohdentaminen työn alla
Kehitysavun lisäleikkausten kohdentamista tullaan lähiaikoina pohtimaan ulkoministeriössä ministeri Tavion hallinnonalalla.
Aiemmin tällä kaudella säästöjä on kertynyt mm. Afganistanin, Myanmarin, Kenian ja Mosambikin maaohjelmien lakkauttamisesta sekä kansainvälisten rahastojen, kuten Vihreän ilmastorahaston, tuen leikkaamisesta.