Nykyinen lakipohja on ajalta, jolloin kehitysyhteistyö tarkoitti lähinnä lahjarahaa köyhille maille ja kansainvälisille rahastoille, mutta nykyään osa kehitysyhteistyöstä tapahtuu lainojen ja sijoitusten muodossa, jolloin kyse ei ole lahjoituksesta.
Entistä vähemmän lahjarahaa
Vanhanmallisten yhteistyömuotojen käyttöä vähennetään asteittain tällä vaalikaudella. Lainsäädännön uudistamista valmistellaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion hallinnonalalla.
– Kehitysyhteistyötä koskeva lainsäädäntö on pitkälti luotu 1970- ja 1980-luvuilla, eikä se täsmää nykyaikaisen toiminnan kanssa. Annamme entistä vähemmän lahjarahaa köyhille maille. Kehityslainoilla autamme maita kehittymään ja saamme rahat ajan myötä takaisin, ministeri Tavio sanoo.
Yksityinen sektori mukana
Kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia myönnetään esimerkiksi kehittyvien maiden infrastruktuuri- ja energiantuotantohankkeisiin, jotka ovat maiden työllisyydelle ja teollistumiselle tarpeellisia, mutta joihin on käytännössä mahdotonta saada puhtaasti markkinaehtoista lainaa.
Kehityslainojen ja -sijoitusten yleistymisen lisäksi toinen muutos Suomen kehitysyhteistyössä on yksityisen sektorin kasvanut rooli eli yritysten osallistuminen kehitysyhteistyöhön.
Suomi toimii uudistajana
Ulkoministeriössä on tekeillä neljä lakihanketta, joista kahden arviomuistiot – lainsäädäntö kehitysyhteistyön järjestämisestä sekä kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia koskeva lainsäädäntö – ovat juuri edenneet lausuntokierrokselle.
– Suomi on yksi edelläkävijämaista kehitysyhteistyön keinojen uudistamisessa. Uudella lainsäädännöllä vakiinnutamme Suomelle palautuvien laina- ja sijoitusvarojen roolin. Samalla edistämme suomalaisten yritysten pääsyä mukaan kehitysyhteistyön hankkeisiin ja viemme yritysosaamista, ministeri Tavio kertoo.
Käynnissä olevassa arviomuistiovaiheessa selvitetään myös EU-delegoituun yhteistyöhön liittyviä säännöstarpeita. Suomi saa jo nyt EU:n myöntämää, Suomen laadukkaan erikoisosaamisen puoltamaa rahoitusta kehitysyhteistyöhön ja jatkossa tämän EU:lta Suomen hallintaan saatavan osuuden suuruutta pyritään kasvattamaan.