Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta

Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat Tukholmassa 16. syyskuuta ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.

Hallitusten välisessä tapaamisessa sovittiin yhteistyön vahvistamisesta useilla yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla kuten siviilivalmiudessa ja varautumisessa. Yhteiskokouksen aiheet olivat tällä kertaa aiempaa vakavampia.

Jengit pääosin ulkomaalaistaustaisia

Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne painotti tulevaisuuden yhteistyön tärkeyttä valmiuden ja varautumisen lisäksi eritoten vakavien rikosten torjunnassa.

Ministeri Ranne korostaa, että katujengi-ilmiön kitkemiseksi ei riitä vain varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö.

– Myös maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta, sillä jengit ovat tilastojen mukaan pääosin ulkomaalaistaustaisia, Ranne toteaa.

Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.

Ruotsin poliisiylijohtaja: ”Emme ymmärtäneet asian vakavuutta”

Ruotsissa on tähän mennessä tapahtunut kuluneen vuoden aikana 186 ampumavälikohtausta, joissa on kuollut 31 ihmistä, ja murhatapauksiin sekaantumisesta epäiltyjen lasten määrä on kolminkertaistunut.

SVT:n 30 minuuttia -ohjelmassa viime torstaina Ruotsin poliisiylijohtaja Petra Lundh antoi synkän kuvan Ruotsin maahanmuuttopolitiikan tilanteesta.

– Olemme ottaneet maahan paljon ihmisiä, ja useimmat ovat samaa mieltä siitä, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lundh totesi.

Niin Ruotsissa kuin Suomessakaan ei ole olemassa pitkän aikajänteen suunnitelmaa siitä, mitä tehdä niiden yksilöiden kanssa, jotka eivät halua integroitua yhteiskuntaan.

– Meillä on segregaatiota, meillä on riskialttiita alueita. Meillä on ihmisiä, jotka ovat tulleet Ruotsiin ehkä kunniakulttuurin kanssa tai jotka tulevat klaaniyhteiskunnasta eivätkä luota viranomaisiin. Ruotsi ei ole ollut tarpeeksi hyvä käsittelemään tätä asiaa, Lundh sanoi.

Hallitus kiristää maahanmuuttoa

Sisäministeri Ranne tähtää siihen, ettei Suomen turvallisuusviranomaisten tarvitsisi jakaa samanlaista tilannekuvaa tulevaisuudessa täällä Suomessa eikä vastaavanlaisia haastatteluja tarvitsisi koskaan todistaa.

– Me emme saa olla sinisilmäisiä ja siksi laajalla rintamalla puututaan ongelmiin.

Viime lauantain MTV:n haastattelussa tuore poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki nimittäin totesi, että väkivaltarikollisuuden kuva on Suomessa murroksessa. Tässä yhteydessä hän mainitsi muun muassa katujengi-ilmiön sekä kunniaväkivallan.

Hallitusohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on torjua näitä ongelmia ennen kuin ne ehtivät kunnolla alkamaankaan.

– Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään, turvallisuutta vahvistetaan nostamalla poliisien määrä 8 000:een, jengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan panostetaan 10 miljoonan ja koulupoliisiin 2 miljoonan lisärahoituksella, Ranne luettelee.

Rikollisklaanit soluttautuneet koko Ruotsin yhteiskuntaan

Aiemmin tänä vuonna Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå:n julkaiseman raportin mukaan klaanipohjaiset rikolliset maahanmuuttajaverkostot ovat soluttautuneet lähes koko ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Raportin mukaan soluttautumista on tapahtunut kaikilla tutkituilla aloilla, mukaan lukien oikeuslaitos, kiinteistönvälitys, kirjanpito, juridiset palvelut, turvallisuusala ja kuljetussektori. Soluttautumisen yleisin tarkoitus on päästä käsiksi sisäpiiritietoihin.

Noin 600 jengirikollista ulkomailla

Ruotsin poliisiviranomaisen kansallinen operaatio-osasto (NOA) on tunnistanut noin 600 henkilöä, jotka harjoittavat ulkomailta käsin järjestäytynyttä rikollista toimintaa Ruotsia vastaan 57 eri maasta eri puolilla maailmaa.

Rikolliset toimijat ovat tietoisesti asettuneet kansainväliselle areenalle vahvistaakseen rikollisia valmiuksiaan ja välttääkseen Ruotsin lainvalvontaa. He osallistuvat pääasiassa huumekauppaan, väkivaltaan ja rahanpesuun. Muita yleisiä rikoksia ovat asekauppa ja petokset.

Asiasta tiedotti Ruotsin poliisi.