PS ARKISTO
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat Tukholmassa 16. syyskuuta ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.
Hallitusten välisessä tapaamisessa sovittiin yhteistyön vahvistamisesta useilla yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla kuten siviilivalmiudessa ja varautumisessa. Yhteiskokouksen aiheet olivat tällä kertaa aiempaa vakavampia.
Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne painotti tulevaisuuden yhteistyön tärkeyttä valmiuden ja varautumisen lisäksi eritoten vakavien rikosten torjunnassa.
Ministeri Ranne korostaa, että katujengi-ilmiön kitkemiseksi ei riitä vain varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö.
– Myös maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta, sillä jengit ovat tilastojen mukaan pääosin ulkomaalaistaustaisia, Ranne toteaa.
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
Ruotsissa on tähän mennessä tapahtunut kuluneen vuoden aikana 186 ampumavälikohtausta, joissa on kuollut 31 ihmistä, ja murhatapauksiin sekaantumisesta epäiltyjen lasten määrä on kolminkertaistunut.
SVT:n 30 minuuttia -ohjelmassa viime torstaina Ruotsin poliisiylijohtaja Petra Lundh antoi synkän kuvan Ruotsin maahanmuuttopolitiikan tilanteesta.
– Olemme ottaneet maahan paljon ihmisiä, ja useimmat ovat samaa mieltä siitä, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lundh totesi.
Niin Ruotsissa kuin Suomessakaan ei ole olemassa pitkän aikajänteen suunnitelmaa siitä, mitä tehdä niiden yksilöiden kanssa, jotka eivät halua integroitua yhteiskuntaan.
– Meillä on segregaatiota, meillä on riskialttiita alueita. Meillä on ihmisiä, jotka ovat tulleet Ruotsiin ehkä kunniakulttuurin kanssa tai jotka tulevat klaaniyhteiskunnasta eivätkä luota viranomaisiin. Ruotsi ei ole ollut tarpeeksi hyvä käsittelemään tätä asiaa, Lundh sanoi.
Sisäministeri Ranne tähtää siihen, ettei Suomen turvallisuusviranomaisten tarvitsisi jakaa samanlaista tilannekuvaa tulevaisuudessa täällä Suomessa eikä vastaavanlaisia haastatteluja tarvitsisi koskaan todistaa.
– Me emme saa olla sinisilmäisiä ja siksi laajalla rintamalla puututaan ongelmiin.
Viime lauantain MTV:n haastattelussa tuore poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki nimittäin totesi, että väkivaltarikollisuuden kuva on Suomessa murroksessa. Tässä yhteydessä hän mainitsi muun muassa katujengi-ilmiön sekä kunniaväkivallan.
Hallitusohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on torjua näitä ongelmia ennen kuin ne ehtivät kunnolla alkamaankaan.
– Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään, turvallisuutta vahvistetaan nostamalla poliisien määrä 8 000:een, jengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan panostetaan 10 miljoonan ja koulupoliisiin 2 miljoonan lisärahoituksella, Ranne luettelee.
Aiemmin tänä vuonna Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå:n julkaiseman raportin mukaan klaanipohjaiset rikolliset maahanmuuttajaverkostot ovat soluttautuneet lähes koko ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Raportin mukaan soluttautumista on tapahtunut kaikilla tutkituilla aloilla, mukaan lukien oikeuslaitos, kiinteistönvälitys, kirjanpito, juridiset palvelut, turvallisuusala ja kuljetussektori. Soluttautumisen yleisin tarkoitus on päästä käsiksi sisäpiiritietoihin.
Ruotsin poliisiviranomaisen kansallinen operaatio-osasto (NOA) on tunnistanut noin 600 henkilöä, jotka harjoittavat ulkomailta käsin järjestäytynyttä rikollista toimintaa Ruotsia vastaan 57 eri maasta eri puolilla maailmaa.
Rikolliset toimijat ovat tietoisesti asettuneet kansainväliselle areenalle vahvistaakseen rikollisia valmiuksiaan ja välttääkseen Ruotsin lainvalvontaa. He osallistuvat pääasiassa huumekauppaan, väkivaltaan ja rahanpesuun. Muita yleisiä rikoksia ovat asekauppa ja petokset.
Asiasta tiedotti Ruotsin poliisi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaa antaa yhä useammalle ulkomaalaistaustaiselle mahdollisuuden palata kotimaahansa. Tuki suunnattaneen erityisesti heille, joilla on ollut suurimmat vaikeudet integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Korvaus voi palaajaa kohtaan nousta jopa 350 000 kruunuun.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
