PS ARKISTO
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat Tukholmassa 16. syyskuuta ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.
Hallitusten välisessä tapaamisessa sovittiin yhteistyön vahvistamisesta useilla yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla kuten siviilivalmiudessa ja varautumisessa. Yhteiskokouksen aiheet olivat tällä kertaa aiempaa vakavampia.
Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne painotti tulevaisuuden yhteistyön tärkeyttä valmiuden ja varautumisen lisäksi eritoten vakavien rikosten torjunnassa.
Ministeri Ranne korostaa, että katujengi-ilmiön kitkemiseksi ei riitä vain varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö.
– Myös maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta, sillä jengit ovat tilastojen mukaan pääosin ulkomaalaistaustaisia, Ranne toteaa.
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
Ruotsissa on tähän mennessä tapahtunut kuluneen vuoden aikana 186 ampumavälikohtausta, joissa on kuollut 31 ihmistä, ja murhatapauksiin sekaantumisesta epäiltyjen lasten määrä on kolminkertaistunut.
SVT:n 30 minuuttia -ohjelmassa viime torstaina Ruotsin poliisiylijohtaja Petra Lundh antoi synkän kuvan Ruotsin maahanmuuttopolitiikan tilanteesta.
– Olemme ottaneet maahan paljon ihmisiä, ja useimmat ovat samaa mieltä siitä, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lundh totesi.
Niin Ruotsissa kuin Suomessakaan ei ole olemassa pitkän aikajänteen suunnitelmaa siitä, mitä tehdä niiden yksilöiden kanssa, jotka eivät halua integroitua yhteiskuntaan.
– Meillä on segregaatiota, meillä on riskialttiita alueita. Meillä on ihmisiä, jotka ovat tulleet Ruotsiin ehkä kunniakulttuurin kanssa tai jotka tulevat klaaniyhteiskunnasta eivätkä luota viranomaisiin. Ruotsi ei ole ollut tarpeeksi hyvä käsittelemään tätä asiaa, Lundh sanoi.
Sisäministeri Ranne tähtää siihen, ettei Suomen turvallisuusviranomaisten tarvitsisi jakaa samanlaista tilannekuvaa tulevaisuudessa täällä Suomessa eikä vastaavanlaisia haastatteluja tarvitsisi koskaan todistaa.
– Me emme saa olla sinisilmäisiä ja siksi laajalla rintamalla puututaan ongelmiin.
Viime lauantain MTV:n haastattelussa tuore poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki nimittäin totesi, että väkivaltarikollisuuden kuva on Suomessa murroksessa. Tässä yhteydessä hän mainitsi muun muassa katujengi-ilmiön sekä kunniaväkivallan.
Hallitusohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on torjua näitä ongelmia ennen kuin ne ehtivät kunnolla alkamaankaan.
– Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään, turvallisuutta vahvistetaan nostamalla poliisien määrä 8 000:een, jengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan panostetaan 10 miljoonan ja koulupoliisiin 2 miljoonan lisärahoituksella, Ranne luettelee.
Aiemmin tänä vuonna Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå:n julkaiseman raportin mukaan klaanipohjaiset rikolliset maahanmuuttajaverkostot ovat soluttautuneet lähes koko ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Raportin mukaan soluttautumista on tapahtunut kaikilla tutkituilla aloilla, mukaan lukien oikeuslaitos, kiinteistönvälitys, kirjanpito, juridiset palvelut, turvallisuusala ja kuljetussektori. Soluttautumisen yleisin tarkoitus on päästä käsiksi sisäpiiritietoihin.
Ruotsin poliisiviranomaisen kansallinen operaatio-osasto (NOA) on tunnistanut noin 600 henkilöä, jotka harjoittavat ulkomailta käsin järjestäytynyttä rikollista toimintaa Ruotsia vastaan 57 eri maasta eri puolilla maailmaa.
Rikolliset toimijat ovat tietoisesti asettuneet kansainväliselle areenalle vahvistaakseen rikollisia valmiuksiaan ja välttääkseen Ruotsin lainvalvontaa. He osallistuvat pääasiassa huumekauppaan, väkivaltaan ja rahanpesuun. Muita yleisiä rikoksia ovat asekauppa ja petokset.
Asiasta tiedotti Ruotsin poliisi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaa antaa yhä useammalle ulkomaalaistaustaiselle mahdollisuuden palata kotimaahansa. Tuki suunnattaneen erityisesti heille, joilla on ollut suurimmat vaikeudet integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Korvaus voi palaajaa kohtaan nousta jopa 350 000 kruunuun.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
