

Ministeri Mykkäsen linjaus pakolaiskiintiön nostamisesta tarkoittaisi jättilaskua veronmaksajille – jo yhden vuoden tulijoista hintalappu olisi 10 miljardia euroa
Sisäministerinä vuosi sitten aloittanut Kai Mykkänen (kok.) esitti heti pestinsä aluksi, että Suomen pitäisi jopa kymmenkertaistaa pakolaiskiintiönsä osana ”laajempaa eurooppalaista ratkaisua”. Toteutuessaan Mykkäsen haaveilut olisivat valtava rasite julkiselle taloudelle.
Kokoomuksen maahanmuuttopoliittista linjaa voi sanoa epäselväksi – linja näyttää vaihtelevan sen mukaan kuka kysyy ja kuka on vastaamassa. Äänestäjän kannalta tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että kokoomus näyttäytyy opportunistisena vaihtoehtona.
Hallituksessa ollessaan kokoomus on ajanut aina varsin löysää maahanmuuttopoliittista linjaa, eikä tilanne ole muuttumassa. Totuudenmukainen kuva kokoomuksen linjasta kirkastuu myös sisäministeri Kai Mykkäsen lausuntojen kautta.
Eduskuntavaalien alla onkin syytä muistaa, että Mykkänen esittää Suomen pakolaiskiintiön radikaalia paisuttamista – kustannuksista välittämättä.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Helmikuussa 2018 aloittaessaan sisäministerinä Mykkänen esitti Suomen pakolaiskiintiön nostamista vähintään moninkertaiseksi. Tämä edellyttäisi Mykkäsen mukaan koko Euroopan yhteistä ratkaisua, jossa kiintiöpakolaisuus olisi ensisijainen turvanhakutie.
– Jos syntyisi laaja eurooppalainen ratkaisu, silloin puhuttaisiin Suomen kohdalla jopa kymmenkertaisista määristä, Mykkänen sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa.
Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750- 1 050 joka vuosi.
Jos Mykkäsen toive pakolaiskiintiön kymmenkertaistamisesta toteutuisi, se tarkoittaisi sitä, että kiintiön kautta Suomi ottaisi joka vuosi noin 10 000 pakolaista.
Ensimmäiseksi saattaa jollekin tulla mieleen, mihin nämä ihmiset majoitetaan ja kuka maksaa heidän elatuksensa. Selvää on, että lasku lankeaa veronmaksajille.
Miljardit poissa kansalaisten peruspalveluista
Toteutuessaan Mykkäsen haaveilut tulisivat erittäin kalliiksi.
Suomen Perusta on äskettäin julkaissut maahanmuuttajien elinkaarivaikutuksia julkiseen talouteen tarkastelevan laajan tutkimuksen, joka osoittaa, että Somaliasta tai Irakista Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset veronmaksajalle ovat henkilön koko elinkaaren aikana keskimäärin jopa miljoona euroa, alkaen siitä hetkestä, kun henkilö muuttaa Suomeen.
Jos laskelmaan huomioidaan henkilön lapset, kustannukset kohoavat vieläkin enemmän.
Näin ollen Mykkäsen haaveiluille 10 000 pakolaisesta lätkäistäisiin joka vuosi jopa kymmenen miljardin euron hintalappu. Nämä rahat olisivat sitten poissa kansalaisten peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, lastensuojelusta ja poliisista.
Kokoomukselta maahanmuuttoon lisärahaa
Pakolaisista veronmaksajille kertyviä miljardien kustannuksia voi suhteuttaa ehdotukseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään, joka maksaisi vuositasolla noin 250 miljoonaa euroa.
Vanhustenhoidon ongelmat ovat kaikkien tiedossa, mutta kokoomus ei ole valmis käyttämään 250 miljoonaa euroa vuodessa vanhustenhoidon laadun parantamiseksi.
Samaan aikaan kokoomuksella on joka vuosi miljardiluokan piikki auki humanitaariselle maahanmuutolle.
Petteri Orpo ja kokoomus eivät ole sitoutuneet vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostamiseen, joka tarkoittaisi laskennallisesti, että jokaista kymmentä vanhusta kohti olisi seitsemän hoitajaa.
Mykkänen tahtoo Suomeen myös halpatyövoimaa
Kokoomus myös haluaa Suomeen lisää halpatyövoimaa. Kokoomus on linjannut, että seuraavan hallituskauden aikana olisi kokonaan luovuttava työvoiman saatavuusharkinnasta.
Saatavuusharkinta viittaa siihen, että kolmannen maan kansalaisen saa palkata vain, jos tehtävään ei löydy suomalaista tai EU-kansalaista.
– Saatavuusharkinta on yksi konkreettinen este ulkomaisten työvoiman palkkaamisen tiellä, Mykkänen esitti äskettäin tiedotteessa, jossa kerrottiin, että valtioneuvosto esittää ulkomaalaislain vahvistamista, siten, että 1.6.2019 lähtien saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi kaikkiin jatkolupiin.
Yritykset hyötyvät, haitat jäävät veronmaksajille
Kolmansista maista saapuva halpatyövoima on omiaan polkemaan alan palkkatasoa työvoiman ylitarjonnan vuoksi. Lisäksi halpatyövoiman tuonti nostaa verorasitusta, koska tulijoiden matalia palkkoja joudutaan täydentämään tulonsiirroilla.
– Kokoomuksen ja elinkeinoelämän tarkoituksena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat ja polkea palkkoja halpatyövoimaa maahantuomalla. Ei kuitenkaan voi olla niin, että yritykset korjaavat hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on todennut aiheesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hoitajamitoitus veronmaksajat Työvoiman saatavuusharkinta palkat Pakolaiskiintiö vanhuspalvelut halpatyövoima Kai Mykkänen Petteri Orpo Maahanmuuton kustannukset Jussi Halla-aho Kokoomus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministeri Mykkänen iloitsee ulkomaalaisen työvoiman helpommasta saatavuudesta – perussuomalaisten Tavio ihmettelee intoa: Suomessa on yli puoli miljoonaa työtöntä

PS-kansanedustajat Immonen ja Ronkainen sisäministeri Mykkäselle: Mitä hyötyä lakiuudistuksesta, jos lähtömaat eivät ota vastaan Suomesta karkotettavia kansalaisiaan?

Toivottaako kokoomus Isisin riveissä taistelleet tervetulleeksi takaisin Suomeen? – Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy

Halla-aho: Syntyvyyden ulkoistaminen maahanmuuttajille ei ratkaise ympäristö- tai ilmasto-ongelmia, mutta se kuormittaa huikealla tavalla julkista taloutta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää