

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas) ja pääministeri Juha Sipilä tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016. Oikealla valtiovarainministeri Alexander Stubb. / Antti Aimo-Koivisto
Ministeri Lindström: “Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”
Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on, pohtii oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pääministerin virka-asunnolla keskiviikkoiltana. Hallitus on juuri ilmoittanut hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen.
– On aika ennenkuulumatonta suomalaisessa työelämässä, Lindström kuvailee. Että hallitus asettaa ensin tällaisen riman, jossain vaiheessa on lakkoilua ja vastustusta, mennään pakkolakeihin. Ja lopputulos on kuitenkin se, että yhdessä sovittiin. Onhan se todella merkittävä juttu.
Juha Sipilä (kesk.), Lindström ja Alexander Stubb (kok.) suhtautuivat sopimukseen erittäin myönteisesti.
– Teimme tämän ilon kautta ja tämä oli iloisin päiväni pääministerinä, Sipilä riemuitsi.
Lindströmin mielestä tyytyväisyyttä ei tarvinnut kaivaa uhon kautta, niin suuri tyytyväisyys vallitsi kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen.
SAK hyväksynee sopimuksen
Lindström pitää todennäköisenä, että SAK hyväksyy nyt tehdyn sopimuksen. Liittojen hallitukset käsittelevät asiaa enimmäkseen perjantaina, AKT:n hallitus maanantaiaamuna ja SAK myös maanantaina.
– Enhän voi mennä ennakoimaan, mutta kyllä uskon, että he hyväksyvät ratkaisun. Ainakaan sellaista viestiä emme ole kuulleet, etteivät he hyväksyisi, Lindström kertoi.
Hallituksen tavoittelemat luvut yhä tavoitteina
Sipilä korosti, että hallituksen tavoite 5+5+5 miljardia euroa on yhä haussa. Yhteisten laskelmien mukaan nyt tehty sopimus kattaa ensimmäisestä 5 miljardista eurosta 3,7 miljardia ja yhdessä palkkaratkaisun kanssa se tekee noin 4 miljardia euroa.
Laskelmien mukaan ratkaisu tuo 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa, mikä on suurin yksittäinen paketti tavoitteena olevasta 110 000 työpaikasta, mikä nostaisi työllisyysasteen 72 prosenttiin.
– Laskelmiemme mukaan Suomi tavoittaa tällä sopimuksella Ruotsin kilpailukyvyn tasossa ja jos paikallinen sopiminen etenee hyvin, meillä on mahdollisuus saavuttaa myös Saksan taso jopa tämän vaalikauden aikana, Sipilä valotti hallituksen laskelmia.
Seuraavaksi liittokierros
Lindströmin mukaan seuraava suuri vaihe on kolme kuukautta kestävä liittokierros, jonka aikana tehdyt sopimukset muun muassa paikallisesta sopimisesta ja palkkaratkaisuista viedään yksittäisten liittojen tasolle. Ammattiliitot käyvät neuvottelut työnantajien järjestöjen eli neuvotteluosapuoliensa kanssa.
Hallitus katsoo ensi kesäkuussa, kuinka hyvin liitot ovat onnistuneet neuvottelemaan ja kuinka hyvin tulokset vastaavat hallituksen kilpailukykytavoitteita. Se ratkaisee, peruuko hallitus lisäleikkaukset, joiden määräksi on annettu aikaisemmin 1,5 miljardia euroa, ja onko varaa jopa miljardin euron veronalennuksille.
Seuraava tarkastelupiste on vuonna 2017, jolloin katsotaan edelleen tavoitteiden saavuttamista.
Hybridisopimus
Tästä on tulossa eräänlainen hybridimalli: SAK halusi tupon, mitä EK vastusti – EK halusi liittokierroksen. SAK:n tahdon mukaan jotakin sovittiin keskitetysti, mutta liittokierroksiin mentiin kuitenkin.
Suomen Yrittäjät ja kokoomus puolueena moittivat ensin paikallista sopimusta tässä sopimuksessa liian kevyeksi. Lindströmin mukaan asia ei ole näin.
– Suomen Yrittäjät tarkoitti nykyistä sopimusta verrattuna 17.2. antamaamme tiedotteeseen. Nykyisestä sopimuksesta puuttuvat palkat ja työajat, jotka yrittäjäjärjestö olisi halunnut sopia jo nyt. Mutta ne menevät nyt liittokierrokselle, Lindström selventää.
Eli paradoksaalisesti Suomen Yrittäjät halusivat tässä keskitettyä ratkaisua, siis tupoa, mutta liittokierrokselle se meni.
Paikallinen sopiminen ratkaisee työllistämisen
Paikallisen sopimisen neuvottelut ratkaisevat kevään kuluessa, kuinka suuren työllistämisjytkyn Suomi voi saada jo nyt päätetyn 35 000 paketin lisäksi – vaikka tarkkoja lukuja on toki vaikeaa esittää monimutkaisista asioista.
– Jos paikallinen sopiminen sujuu hyvin, se voi kasvattaa työllistämisen vaikutusta huomattavasti. Siksi jätimme vielä porkkanan, jotta voimme päättää toimenpiteistä 1,5 miljardin leikkausten välttämiseksi ja mahdollisten veronalennusten tekemisestä, Lindström korosti.
Kun liitot sopivat paikallisesta sopimisesta, yritykset ja niiden työntekijät voivat jatkaa sopimista yrityksissä tilanteiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti.
Eli paikallista sopimista ei ole hukattu, vaan nyt neuvotellaan lisää siitä, kuinka paljon voimme saavuttaa yhdessä neuvottelemalla.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus

Lindström: “Minä iloitsen uusista työpaikoista”

Lyly: “Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.