Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas) ja pääministeri Juha Sipilä tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016. Oikealla valtiovarainministeri Alexander Stubb. / Antti Aimo-Koivisto
Ministeri Lindström: “Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”
Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on, pohtii oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pääministerin virka-asunnolla keskiviikkoiltana. Hallitus on juuri ilmoittanut hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen.
– On aika ennenkuulumatonta suomalaisessa työelämässä, Lindström kuvailee. Että hallitus asettaa ensin tällaisen riman, jossain vaiheessa on lakkoilua ja vastustusta, mennään pakkolakeihin. Ja lopputulos on kuitenkin se, että yhdessä sovittiin. Onhan se todella merkittävä juttu.
Juha Sipilä (kesk.), Lindström ja Alexander Stubb (kok.) suhtautuivat sopimukseen erittäin myönteisesti.
– Teimme tämän ilon kautta ja tämä oli iloisin päiväni pääministerinä, Sipilä riemuitsi.
Lindströmin mielestä tyytyväisyyttä ei tarvinnut kaivaa uhon kautta, niin suuri tyytyväisyys vallitsi kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen.
SAK hyväksynee sopimuksen
Lindström pitää todennäköisenä, että SAK hyväksyy nyt tehdyn sopimuksen. Liittojen hallitukset käsittelevät asiaa enimmäkseen perjantaina, AKT:n hallitus maanantaiaamuna ja SAK myös maanantaina.
– Enhän voi mennä ennakoimaan, mutta kyllä uskon, että he hyväksyvät ratkaisun. Ainakaan sellaista viestiä emme ole kuulleet, etteivät he hyväksyisi, Lindström kertoi.
Hallituksen tavoittelemat luvut yhä tavoitteina
Sipilä korosti, että hallituksen tavoite 5+5+5 miljardia euroa on yhä haussa. Yhteisten laskelmien mukaan nyt tehty sopimus kattaa ensimmäisestä 5 miljardista eurosta 3,7 miljardia ja yhdessä palkkaratkaisun kanssa se tekee noin 4 miljardia euroa.
Laskelmien mukaan ratkaisu tuo 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa, mikä on suurin yksittäinen paketti tavoitteena olevasta 110 000 työpaikasta, mikä nostaisi työllisyysasteen 72 prosenttiin.
– Laskelmiemme mukaan Suomi tavoittaa tällä sopimuksella Ruotsin kilpailukyvyn tasossa ja jos paikallinen sopiminen etenee hyvin, meillä on mahdollisuus saavuttaa myös Saksan taso jopa tämän vaalikauden aikana, Sipilä valotti hallituksen laskelmia.
Seuraavaksi liittokierros
Lindströmin mukaan seuraava suuri vaihe on kolme kuukautta kestävä liittokierros, jonka aikana tehdyt sopimukset muun muassa paikallisesta sopimisesta ja palkkaratkaisuista viedään yksittäisten liittojen tasolle. Ammattiliitot käyvät neuvottelut työnantajien järjestöjen eli neuvotteluosapuoliensa kanssa.
Hallitus katsoo ensi kesäkuussa, kuinka hyvin liitot ovat onnistuneet neuvottelemaan ja kuinka hyvin tulokset vastaavat hallituksen kilpailukykytavoitteita. Se ratkaisee, peruuko hallitus lisäleikkaukset, joiden määräksi on annettu aikaisemmin 1,5 miljardia euroa, ja onko varaa jopa miljardin euron veronalennuksille.
Seuraava tarkastelupiste on vuonna 2017, jolloin katsotaan edelleen tavoitteiden saavuttamista.
Hybridisopimus
Tästä on tulossa eräänlainen hybridimalli: SAK halusi tupon, mitä EK vastusti – EK halusi liittokierroksen. SAK:n tahdon mukaan jotakin sovittiin keskitetysti, mutta liittokierroksiin mentiin kuitenkin.
Suomen Yrittäjät ja kokoomus puolueena moittivat ensin paikallista sopimusta tässä sopimuksessa liian kevyeksi. Lindströmin mukaan asia ei ole näin.
– Suomen Yrittäjät tarkoitti nykyistä sopimusta verrattuna 17.2. antamaamme tiedotteeseen. Nykyisestä sopimuksesta puuttuvat palkat ja työajat, jotka yrittäjäjärjestö olisi halunnut sopia jo nyt. Mutta ne menevät nyt liittokierrokselle, Lindström selventää.
Eli paradoksaalisesti Suomen Yrittäjät halusivat tässä keskitettyä ratkaisua, siis tupoa, mutta liittokierrokselle se meni.
Paikallinen sopiminen ratkaisee työllistämisen
Paikallisen sopimisen neuvottelut ratkaisevat kevään kuluessa, kuinka suuren työllistämisjytkyn Suomi voi saada jo nyt päätetyn 35 000 paketin lisäksi – vaikka tarkkoja lukuja on toki vaikeaa esittää monimutkaisista asioista.
– Jos paikallinen sopiminen sujuu hyvin, se voi kasvattaa työllistämisen vaikutusta huomattavasti. Siksi jätimme vielä porkkanan, jotta voimme päättää toimenpiteistä 1,5 miljardin leikkausten välttämiseksi ja mahdollisten veronalennusten tekemisestä, Lindström korosti.
Kun liitot sopivat paikallisesta sopimisesta, yritykset ja niiden työntekijät voivat jatkaa sopimista yrityksissä tilanteiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti.
Eli paikallista sopimista ei ole hukattu, vaan nyt neuvotellaan lisää siitä, kuinka paljon voimme saavuttaa yhdessä neuvottelemalla.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus
Lindström: “Minä iloitsen uusista työpaikoista”
Lyly: “Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”
EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Leptospiroosi leviää Etelä-Suomessa – voi tarttua myös ihmiseen
Koiranomistajat keskustelivat Jyväskylässä uuden eläinlääkäriaseman pihalla pelkoa aiheuttaneista leptospiroositapauksista. Koirilla on ilmennyt tänä vuonna useita tartuntoja eteläisen Suomen alueella.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.