Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso korosti hyvän johtajuuden merkitystä Etelä-Suomen hyvinvointialueiden tapaamisessa.
Ministeri Kaisa Juuso tapasi Etelä-Suomen hyvinvointialueiden edustajia yhteistyöalueen keskustelu- ja kehittämistilaisuudessa Helsingissä.
Hyvinvointialueet on koottu viideksi yhteistyöalueeksi, joista jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki. Uudenmaan alueella erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS.
Hyvinvointialueiden tapaamisia järjestetään kaikilla Suomen yhteistyöalueilla alkuvuoden aikana. Helsingin tilaisuus oli vuorossa neljäs ja se toteutettiin Learning Cafe -muotoisena. Etelä-Suomen alueen laajuuden vuoksi keskustelu- ja kehittämistilaisuudet pidetään kahdessa osassa: ensimmäinen Helsingissä ja toinen Lahdessa perjantaina. Tämän päivän Learning cafe -keskusteluihin osallistui Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän edustajia. Samalla käytiin myös lakisääteiset neuvottelut Etelä-Suomen yhteistyöalueen ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä. Tilaisuuksiin osallistui noin viisikymmentä henkilöä.
Avauspuheessaan ministeri Juuso korosti hyvän johtajuuden merkitystä hyvinvointialueilla.
– Muutosten keskellä hyvä johtajuus on tärkeää. Tarvitsemme vahvaa ja ihmisläheistä johtamista, joka tukee henkilöstön jaksamista ja motivoi kehittämään palveluita, ministeri Juuso muistutti.
Ministeri käsitteli puheessaan myös sote-uudistuksen taloudellisia haasteita ja siihen liittyvää julkista keskustelua, joka on usein keskittynyt talouden epävarmuuteen.
– Keskustelu on keskittynyt liikaa talouteen ja siihen, että rahaa ei ole. Avainkysymys kuitenkin on se, millaisen sote-järjestelmän haluamme olevan viiden vuoden kuluttua ja miten voimme itse vaikuttaa siihen. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja soveltaminen alueilla voi merkittävästi parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta ja siten myös edistää taloudellisten haasteiden ratkaisua, Juuso painotti.
Tilaisuus jatkui Learning Cafe -pöytäkeskusteluilla, joissa käsiteltiin hyvää johtajuutta, parhaiden käytäntöjen jakamista, Sote 2030 -visiota, kriisinkestävyyttä sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä. Keskustelujen tarkoituksena on edistää verkostoitumista, jakaa tietoa ja syventää yhteistyömahdollisuuksia eri hyvinvointialueiden kesken.
Syksyn neuvotteluissa Etelä-Suomen hyvinvointialueet ovat suhtautuneet rakentavasti YTA-tasoiseen yhteistyöhön, vaikka hyvinvointialueet eroavat toisistaan muun muassa väestöpohjan ja ikärakenteen suhteen.
Korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat alueen yhteinen huolenaihe. Yhteistä sitoutumista tarvitaan HUS-yhtymän sekä muiden Etelä-Suomen alueiden kesken talouden tasapainottamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan Etelä-Suomen alueiden yhteinen vahvuus on se, että kaikki alueet panostavat digitalisaatioon ja teknologian kehittämiseen. Näillä osa-alueilla tehdään jo tiivistä yhteistyötä YTA-tasolla, samoin kuin TKKI-toiminnan koordinoinnissa.
Omalääkäriohjelmaan liittyvät hankkeet ovat myös käynnistymässä tai jo käynnistyneet Etelä-Suomen hyvinvointialueilla, esimerkkinä ammatinharjoittajamallin kokeilu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tapasi Sisä-Suomen hyvinvointialueiden edustajia Tampereella. Hyvinvointialueet on koottu viideksi yhteistyöalueeksi, joista jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Sisä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueet.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tapasi pohjoisen Suomen hyvinvointialueiden edustajia Oulussa, jossa keskusteltiin alueen ajankohtaisista haasteista ja kehitysnäkymistä. Avauspuheessaan ministeri Juuso nosti esiin keskeisiä kysymyksiä johtamisesta ja teknologian mahdollisuuksista.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso käytti tänään eduskunnassa monta puheenvuoroa oikoakseen opposition kauhukuvia ja katastrofeja maalailevia puheenvuoroja hallituksen esityksestä sairaalaverkon uudistamisesta. Opposition kritiikki on tällä viikolla ollut sangen lennokasta ja monelta osin vailla totuudellista pohjaa.
Tutkimukset osoittavat, että jatkuva potilas-lääkärisuhde parantaa hoidon laatua, vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä pienentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Hoidon jatkuvuus ei ole vain taloudellisesti järkevää, vaan se parantaa myös potilastyytyväisyyttä ja yhdenvertaisuutta, kirjoittaa perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Uusi Rovaniemi -lehden kolumnissaan.
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.
Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
