Ministeri Kaisa Juuso tapasi Etelä-Suomen hyvinvointialueiden edustajia yhteistyöalueen keskustelu- ja kehittämistilaisuudessa Helsingissä.
Hyvinvointialueet on koottu viideksi yhteistyöalueeksi, joista jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki. Uudenmaan alueella erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS.
Hyvinvointialueiden tapaamisia järjestetään kaikilla Suomen yhteistyöalueilla alkuvuoden aikana. Helsingin tilaisuus oli vuorossa neljäs ja se toteutettiin Learning Cafe -muotoisena. Etelä-Suomen alueen laajuuden vuoksi keskustelu- ja kehittämistilaisuudet pidetään kahdessa osassa: ensimmäinen Helsingissä ja toinen Lahdessa perjantaina. Tämän päivän Learning cafe -keskusteluihin osallistui Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän edustajia. Samalla käytiin myös lakisääteiset neuvottelut Etelä-Suomen yhteistyöalueen ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä. Tilaisuuksiin osallistui noin viisikymmentä henkilöä.
”Tarvitsemme vahvaa ja ihmisläheistä johtamista”
Avauspuheessaan ministeri Juuso korosti hyvän johtajuuden merkitystä hyvinvointialueilla.
– Muutosten keskellä hyvä johtajuus on tärkeää. Tarvitsemme vahvaa ja ihmisläheistä johtamista, joka tukee henkilöstön jaksamista ja motivoi kehittämään palveluita, ministeri Juuso muistutti.
Ministeri käsitteli puheessaan myös sote-uudistuksen taloudellisia haasteita ja siihen liittyvää julkista keskustelua, joka on usein keskittynyt talouden epävarmuuteen.
– Keskustelu on keskittynyt liikaa talouteen ja siihen, että rahaa ei ole. Avainkysymys kuitenkin on se, millaisen sote-järjestelmän haluamme olevan viiden vuoden kuluttua ja miten voimme itse vaikuttaa siihen. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja soveltaminen alueilla voi merkittävästi parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta ja siten myös edistää taloudellisten haasteiden ratkaisua, Juuso painotti.
Tilaisuus jatkui Learning Cafe -pöytäkeskusteluilla, joissa käsiteltiin hyvää johtajuutta, parhaiden käytäntöjen jakamista, Sote 2030 -visiota, kriisinkestävyyttä sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä. Keskustelujen tarkoituksena on edistää verkostoitumista, jakaa tietoa ja syventää yhteistyömahdollisuuksia eri hyvinvointialueiden kesken.
Panostuksia digitalisaatioon ja teknologian kehittämiseen
Syksyn neuvotteluissa Etelä-Suomen hyvinvointialueet ovat suhtautuneet rakentavasti YTA-tasoiseen yhteistyöhön, vaikka hyvinvointialueet eroavat toisistaan muun muassa väestöpohjan ja ikärakenteen suhteen.
Korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat alueen yhteinen huolenaihe. Yhteistä sitoutumista tarvitaan HUS-yhtymän sekä muiden Etelä-Suomen alueiden kesken talouden tasapainottamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan Etelä-Suomen alueiden yhteinen vahvuus on se, että kaikki alueet panostavat digitalisaatioon ja teknologian kehittämiseen. Näillä osa-alueilla tehdään jo tiivistä yhteistyötä YTA-tasolla, samoin kuin TKKI-toiminnan koordinoinnissa.
Omalääkäriohjelmaan liittyvät hankkeet ovat myös käynnistymässä tai jo käynnistyneet Etelä-Suomen hyvinvointialueilla, esimerkkinä ammatinharjoittajamallin kokeilu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.