Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso korosti hyvän johtajuuden merkitystä Etelä-Suomen hyvinvointialueiden tapaamisessa.
Ministeri Kaisa Juuso tapasi Etelä-Suomen hyvinvointialueiden edustajia yhteistyöalueen keskustelu- ja kehittämistilaisuudessa Helsingissä.
Hyvinvointialueet on koottu viideksi yhteistyöalueeksi, joista jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki. Uudenmaan alueella erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS.
Hyvinvointialueiden tapaamisia järjestetään kaikilla Suomen yhteistyöalueilla alkuvuoden aikana. Helsingin tilaisuus oli vuorossa neljäs ja se toteutettiin Learning Cafe -muotoisena. Etelä-Suomen alueen laajuuden vuoksi keskustelu- ja kehittämistilaisuudet pidetään kahdessa osassa: ensimmäinen Helsingissä ja toinen Lahdessa perjantaina. Tämän päivän Learning cafe -keskusteluihin osallistui Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän edustajia. Samalla käytiin myös lakisääteiset neuvottelut Etelä-Suomen yhteistyöalueen ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä. Tilaisuuksiin osallistui noin viisikymmentä henkilöä.
Avauspuheessaan ministeri Juuso korosti hyvän johtajuuden merkitystä hyvinvointialueilla.
– Muutosten keskellä hyvä johtajuus on tärkeää. Tarvitsemme vahvaa ja ihmisläheistä johtamista, joka tukee henkilöstön jaksamista ja motivoi kehittämään palveluita, ministeri Juuso muistutti.
Ministeri käsitteli puheessaan myös sote-uudistuksen taloudellisia haasteita ja siihen liittyvää julkista keskustelua, joka on usein keskittynyt talouden epävarmuuteen.
– Keskustelu on keskittynyt liikaa talouteen ja siihen, että rahaa ei ole. Avainkysymys kuitenkin on se, millaisen sote-järjestelmän haluamme olevan viiden vuoden kuluttua ja miten voimme itse vaikuttaa siihen. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja soveltaminen alueilla voi merkittävästi parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta ja siten myös edistää taloudellisten haasteiden ratkaisua, Juuso painotti.
Tilaisuus jatkui Learning Cafe -pöytäkeskusteluilla, joissa käsiteltiin hyvää johtajuutta, parhaiden käytäntöjen jakamista, Sote 2030 -visiota, kriisinkestävyyttä sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä. Keskustelujen tarkoituksena on edistää verkostoitumista, jakaa tietoa ja syventää yhteistyömahdollisuuksia eri hyvinvointialueiden kesken.
Syksyn neuvotteluissa Etelä-Suomen hyvinvointialueet ovat suhtautuneet rakentavasti YTA-tasoiseen yhteistyöhön, vaikka hyvinvointialueet eroavat toisistaan muun muassa väestöpohjan ja ikärakenteen suhteen.
Korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat alueen yhteinen huolenaihe. Yhteistä sitoutumista tarvitaan HUS-yhtymän sekä muiden Etelä-Suomen alueiden kesken talouden tasapainottamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan Etelä-Suomen alueiden yhteinen vahvuus on se, että kaikki alueet panostavat digitalisaatioon ja teknologian kehittämiseen. Näillä osa-alueilla tehdään jo tiivistä yhteistyötä YTA-tasolla, samoin kuin TKKI-toiminnan koordinoinnissa.
Omalääkäriohjelmaan liittyvät hankkeet ovat myös käynnistymässä tai jo käynnistyneet Etelä-Suomen hyvinvointialueilla, esimerkkinä ammatinharjoittajamallin kokeilu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tapasi Sisä-Suomen hyvinvointialueiden edustajia Tampereella. Hyvinvointialueet on koottu viideksi yhteistyöalueeksi, joista jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Sisä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueet.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tapasi pohjoisen Suomen hyvinvointialueiden edustajia Oulussa, jossa keskusteltiin alueen ajankohtaisista haasteista ja kehitysnäkymistä. Avauspuheessaan ministeri Juuso nosti esiin keskeisiä kysymyksiä johtamisesta ja teknologian mahdollisuuksista.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso käytti tänään eduskunnassa monta puheenvuoroa oikoakseen opposition kauhukuvia ja katastrofeja maalailevia puheenvuoroja hallituksen esityksestä sairaalaverkon uudistamisesta. Opposition kritiikki on tällä viikolla ollut sangen lennokasta ja monelta osin vailla totuudellista pohjaa.
Tutkimukset osoittavat, että jatkuva potilas-lääkärisuhde parantaa hoidon laatua, vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä pienentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Hoidon jatkuvuus ei ole vain taloudellisesti järkevää, vaan se parantaa myös potilastyytyväisyyttä ja yhdenvertaisuutta, kirjoittaa perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Uusi Rovaniemi -lehden kolumnissaan.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
