Hyvinvointialueiden tapaamisia järjestetään kaikilla yhteistyöalueilla alkuvuoden aikana. Pohjoisen yhteistyöalueen tilaisuus pidettiin Oulussa ja Sisä-Suomen yhteistyöalueen kokoontuminen Tampereella.
Kuopiossa järjestetty tilaisuus oli järjestyksessään kolmas ja toteutettiin Learning Cafe -muotoisena. Samalla pidettiin myös lakisääteiset neuvottelut Itä-Suomen yhteistyöalueen sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkakunnan kesken. Näihin kahteen tilaisuuteen Kuopiossa osallistui yhteensä 63 henkilöä.
Itä-Suomen alueella korostuu vahva yhteistyö
Ministeri Kaisa Juuso korosti avauspuheessaan Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden sitoutumista yhteistyöhön. Hän nosti esiin alueen kyvyn tunnistaa omia erityispiirteitään ja hyödyntää niitä tehokkaasti. Ministeri näki alueella merkittävää potentiaalia syventää jo alkanutta yhteistyötä Itä-Suomen asukkaiden hyväksi.
– Haluan pitää esillä alueiden hyviä käytänteitä ja niiden leviämistä muille hyvinvointialueille, ministeri Juuso totesi.
Yhteistyöalueella pyritään myös lisäämään yhteishankintoja ja hankintayhteistyötä. Tavoitteena on parantaa hankintojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
”Nyt puhutaan muusta kuin rahasta”
Ministeri Juuso käsitteli myös soteuudistuksen taloudellisia haasteita ja niihin liittyvää julkista keskustelua, joka on ollut pitkälti negatiivista.
– Keskustelu on keskittynyt liikaa talouteen ja siihen että ei ole rahaa. Nyt puhutaan muusta kuin rahasta. Puhutaan esimerkiksi hyvästä johtamisesta, Juuso sanoi.
Tilaisuudessa käsiteltiin hyvän johtajuuden lisäksi parhaiden käytäntöjen jakamista, Sote 2030 -visiota, kriisinkestävyyttä sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä. Päivän ohjelmaan kuului myös tutustuminen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa esiteltiin uusi Cyber Knife -tarkkuussädehoitolaite, integroituva vuodeosasto sekä liikkuvan sairaalapalvelun toimintamalli.
Vierailu koulukotiin Mikkelissä
Ministerin matka jatkui Kuopiosta Mikkeliin, missä hän tutustui Sairilan koulukotiin. Vierailu liittyi valmisteilla olevaan lastensuojelulain uudistukseen.
Valtion koulukodit tarjoavat lastensuojelun ja erityisopetuksen palveluita tilanteisiin, joissa lapsen, nuoren tai perheen elämässä on koettu turvattomuutta, ristiriitoja, päihteiden käyttöä, rikoksia tai muita haastavia olosuhteita. Koulukodit eivät kuulu hyvinvointialueiden hallintaan, mutta niiden toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa.
Suomessa on seitsemän koulukotia, joista viisi on valtion ylläpitämiä ja kaksi yksityisiä. Valtion koulukodit ovat voittoa tavoittelemattomia yksiköitä, joita ohjaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Opetushallitus.
Ministeri Juuson vierailut tarjosivat uusia näkökulmia sekä hyvinvointialueiden että lastensuojelun kehittämiseen.