

Suomen Pakolaisapu mm. jakaa vuosittain Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen. Viime vuonna tunnustus meni Helsingin kaupungin järjestämälle Kotoklubi Kanelille. Tunnustuksen vastaanotti Helsingin leikkipuistotoiminnan päällikkö Hanna Linna ja sen luovutti Pakolaisavun hallituksen jäsen Anneli Vuorinen. / LEHTIKUVA
Miljoonia julkista rahaa nyhtävä Suomen Pakolaisapu hakee työkokeilijaa – ei makseta palkkaa
Ulkoasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen varassa toimiva Suomen Pakolaisapu edellyttää hakijalta hyviä vuorovaikutustaitoja sekä odottaa valmiutta työskennellä ilmaiseksi myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Suomen Pakolaisapu julkaisi viime viikolla verkkosivullaan rekrytointi-ilmoituksen, jossa yhdistys ilmoittaa hakevansa viestintätaitoista harjoittelijaa tai työkokeilijaa Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiin.
Ilmoituksen mukaan harjoittelijan toimenkuvassa painottuvat monipuoliset viestinnälliset työtehtävät kuten uutiskirjeen kokoaminen ja lähetys, some-kanavien päivittäminen, vapaaehtoisille viestiminen sekä vapaaehtoistoiminnasta ulospäin kertominen.
Harjoittelija osallistuu myös vapaaehtoistoiminnan materiaalien kehittämiseen sekä tiimin koulutusten ja tapahtumien käytännön valmisteluun ja toteuttamiseen.
Kuulostaako hyvältä? Valitettavasti tehtävästä ei makseta mitään. Pakolaisapu odottaa, että tehtävään valittu henkilö suorittaa tehtävänsä ilmaiseksi. Jonkinlaisena lohdutuksena yhdistys sentään lupaa tarjota työvälineet sekä mahdollisuuden osallistua järjestön koulutuksiin ja tapahtumiin maksutta.
Saa työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin
Pakolaisapu edellyttää hakijalta esimerkiksi hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tehtävään valitulta henkilöltä odotetaan valmiutta työskennellä tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisin.
Pakolaisavun käyttämät ilmaisut ovat omiaan aiheuttamaan hämmennystä: ilmoituksen otsikossa mainitaan, että haettava henkilö olisi harjoittelija/työkokeilija. Toisaalta Pakolaisapu kertoo, että tehtävässä kysymys on nimenomaan työn tekemisestä: yhdistys ilmoittaa tarjoavansa ”kiinnostavan ja monipuolisen työkentän yhteiskunnallisesti ajankohtaisten asioiden parissa toimivassa organisaatiossa”.
Työsuhteella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimussuhdetta, jossa kummallakin osapuolella on erilaisia velvollisuuksia toista kohtaan. Työsuhteen tunnusmerkkeihin perinteisesti luetaan kuuluvaksi vastikkeellisuus eli se, että työn tekemisestä tekijälle maksetaan korvaus. Palkan maksaminen on työnantajan keskeisin velvollisuus työntekijää kohtaan.
Pakolaisavun tarjoamasta kokonaisuudesta vastikkeellisuus jää kuitenkin puuttumaan, joten työsuhteesta ei voi olla kyse, vaikka yhdistys kertookin ”monipuolisesta työkentästä”.
Ulkoministeriö lapioi rahaa pakolaisavulle
Palkattoman työn tekeminen on monella tavalla omiaan vääristämään työmarkkinoita. Menettely on varsin haitallista myös tekijälle itselleen, sillä palkatta tehdystä työstä ei kerry eläkettä tai lomaa, eikä sairastapauksissa ole mahdollisuutta kääntyä työterveyshuollon puoleen.
Useat työntekijäjärjestöt ovat paheksuneet palkattoman työn teettämistä. Esimerkiksi palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on verrannut tällaista ilmiötä ihmisten hyväksikäyttöön.
Pakolaisavun menettely näyttäytyy vieläkin härskimmältä, kun otetaan huomioon, että järjestön toiminta rahoitetaan enimmäkseen julkisyhteisöjen varoilla. Vuonna 2016 Suomen Pakolaisavun kokonaisrahoitus oli 4 153 859 euroa.
Timo Soinin (sin.) johtaman ulkoasiainministeriön osuus summasta oli liki puolet. Muita rahoittajia olivat silloinen Raha-automaattiyhdistys 32 prosentin osuudella. Yksityisten henkilöiden ja yritysten lahjoitusten osuus oli 15 prosenttia, Euroopan pakolaisrahaston 2 prosenttia ja muiden rahoituslähteiden 3 prosenttia.
Pomo tienaa 55 000 euroa vuodessa
Tänä vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA lapioi Pakolaisavun kassaan runsaat 1,4 miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi järjestön vapaaehtoistoiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja valtakunnallistamiseen sekä maahan muuttaneiden yhteiskuntaan kuulumisen vahvistamiseen.
STEA-tulonsiirrot Pakolaisavulle tapahtuivat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) hyväksymisellä.
Valtavista julkisista tulonsiirroista huolimatta Pakolaisapu ei ole kyennyt budjetoimaan varoja henkilölle, jolta odotetaan monipuolisten työtehtävien suorittamista sekä työskentelyä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Pakolaisavun toiminnanjohtajan Annu Lehtisen – joka ansaitsee vuodessa yli 55 000 euroa – olisi silti kannattanut miettiä asiaa syvällisemmin.
Pakolaisavun koko henkilöstön vahvuus oli vuoden 2016 lopussa 122, joista kotimaassa työskenteli 39 ja ulkomailla 83 henkilöä.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Suomen Somalia-verkosto sai tukea järjestöavustajan palkkaamista varten – hakee nyt avustajaa, jolle ei makseta palkkaa

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 206,8 miljoonaa euroa – SPR yksi suurimmista tuensaajista

Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla
Viikon suosituimmat

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.