Donald Trump ja Joe Biden vääntämässä kättä. Tekoälyn luoma kuva. / Grok AI
Internetin alkuaikojen pioneeri ja Piilaakson tunnetuimpiin teknologiavaikuttajiin lukeutuva Marc Andreessen kertoo New York Timesin podcastissa, miten vasemmistohenkisessä Piilaaksossa petyttiin demokraatteihin, ja teknologiajohtajat karkasivat Trumpin taakse. Keskustelussa Andreessen taustoittaa teknologia-alan suhdetta politiikkaan 1990-luvulta lähtien. Hän nostaa esille mm. vasemmistoradikalismin leviämisen korporaatiomaailmaan, demokraattien poliittisen painostuksen teknologiasektoria kohtaan sekä yritysjohtajien taipumuksen woke-henkiseen moraaliposeeraamiseen.
Vasemmistohenkisenä tunnettu New York Times on julkaissut rohkean artikkelin ja podcastin pitkän linjan teknologiavaikuttaja Marc Andreessenista ja Piilaakson teknologiajohtajien joukkopaosta Donald Trumpin leiriin. Andreessen tuli tunnetuksi 1990-luvun alussa maailman ensimmäisten nettiselainten, Mosaicin ja Netscapen kehittäjänä.
Tunnin mittaisessa keskustelussa Andreessen valottaa Piilaakson poliittista ulottuvuutta 90-luvulta tähän päivään. Keskustelu auttaa ymmärtämään, miten 2010-luvulla huippuyliopistoissa yleistynyt vasemmistoradikalismi levisi teknologiafirmoihin ja vaikutti myös mm. sosiaalisen median alustajättien politisoitumiseen. Maailmankuulu teknologiavaikuttaja kertoo myös omakohtaisesti, miten hän pettyi demokraatteihin ja alkoi kannattamaan Trumpin uudelleenvalintaa.
Podcastin voi kuunnella mm. Applen, Spotifyn ja Youtuben kautta. Tähän artikkeliin on tiivistetty Andreessenin keskeisimmät näkökulmat.
Piilaaksossa oli 1990-luvulta lähtien vahva side Yhdysvaltain demokraattipuolueeseen. Elettiin aikaa, jolloin poliittinen polarisaatio oli huomattavasti vähäisempää. Innovatiiviset teknologia-alan yrittäjät kokivat olevansa osa suurta yhteiskunnallista “diiliä”, jossa kapitalismi oli sulassa sovussa joidenkin vasemmistolaisten tavoitteiden kanssa.
Andreessen kuvailee, miten tämä suhde toimi 90-luvulla Bill Clintonin kaudella ja vielä Barack Obaman aikana: “Clinton ja Gore ja heidän hallintonsa olivat uskomattoman innoissaan meistä. Al Gore [varapresidentti] oli suorastaan häkeltynyt… Se oli kuin romanttinen suhde.”
Demokraattihallinto piti “dynaamista ja yrittäjähenkistä kapitalismia” talouskasvun mahdollistajana, hyvinvoinnin lähteenä. Demokraatit näyttäytyivät teknologia- ja yrittäjämyönteisinä, ja se herätti myötämielisyyttä Piilaakson väessä.
“Tietysti olit valmis maksamaan korkeampia veroja demokraattipuolueen hengessä… Tietysti olit valmis rahoittamaan kaikkia niitä ohjelmia, ja toki vippasit myös aktivistien kampanjoihin”, Andreessen kuvailee. Piilaakson pioneerin mukaan tämä perustui kuitenkin oletukseen, että osapuolet ymmärsivät toisiaan, ja että myös teknologia-ala saisi toimia ilman liiallista sääntelyä.
“Vielä vuonna 2006 tyypillinen Harvardista valmistunut nuori työntekijä oli uraorientoitunut suorittaja. Keskustelut heidän kanssaan menivät tähän tyyliin: ‘Milloin voin saada ylennyksen, ja paljonko minulle maksetaan? Milloin pääsisin viimein johtamaan firmaa?’ Sellaista se oli.”, Andreessen muistelee.
Obaman toisen kauden aikana vuosina 2012-2016 paine kuitenkin kasvoi Piilaaksossa. Andreessenin mukaan nuoret työntekijät, erityisesti huippuyliopistojen kasvatit, radikalisoituivat vasemmalle ja alkoivat kyseenalaistaa kapitalistista järjestelmää:
“Vuoteen 2013 mennessä tavanomainen Harvard-tulokas ajatteli: ‘Nyt poltamme järjestelmän karrelle. Olette kaikki pahoja. Valkoiset ovat pahoja. Kaikki miehet ovat pahoja. Kapitalismi on paha. Teknologia on paha.’”
Pieni ja äänekäs vähemmistö demokraattien äärilaidasta alkoi mekastamaan organisaatioissa, ja suurempi, konflikteja välttelevä enemmistö antoi siimaa.
Kaikki työntekijät eivät enää keskittyneet yrityksen tavoitteisiin. Andreessenin mukaan jotkut hakivat töihin suorastaan sabotoidakseen firmaa. Tämä muutos johti konflikteihin yritysten sisällä. Andreessen muistelee, että kokouksissa liikeyrityksen johtoryhmää syytettiin jopa voitontavoittelusta.
Viimeistään Trumpin valinta vuoden 2016 presidentinvaaleissa sai aikaan railon yritysten ja demokraattien välille. Demokraatit syyttivät mm. Facebookia disinformaation ja Venäjän vaikuttamisyritysten mahdollistamisesta.
“Demokraattien puoluekoneisto iski kiinni ja päätti, että Trumpin valinta oli meidän syytämme.”, Andreessen kertoo. Demokraatit painoivat päälle entisestään, eikä Piilaaksossa voitu muuta kuin nostaa kädet pystyyn.
Yritysten intoilua poliittisesta aktivismista ja identiteettipolitiikasta on usein pyritty selittämään yksipuolisilla rationaalisilla selityksillä. Woke on ajoittain haluttu tulkita hyväksi bisnekseksi. Andreessen puolestaan korostaa, että yritysjohtajien keskuudessa on vallinnut konformismia ja mukavuudenhalua. Se on johtanut moraaliposeeraamiseen:
“Ajatus amerikkalaisesta toimitusjohtajasta kapitalistisena voitontavoittelijana on yksinkertaisesti harhainen. Taloudellinen voitto on sijalla viisi tai sinne päin. Ylempänä on ainakin neljä tärkeämpää päämäärää. Tämä ei koske vain teknologia-alaa, vaan kaikkia suuryritysten johtajia. Sanoisin, että tärkeimpänä motiivina on: ‘Olen hyvä ihminen.’ Hyvänä ihmisenä poseeraaminen on paljon taloudellista tulosta tärkeämpää. Juuri tästä syystä näimme suuryritysten yllättäen innostuvan markkinoinnista. Juuri sen takia näimme DEI-hulluttelua. Siksi näimme firmojen osallistuvan kaikenlaisiin sosiaalisen median boikotteihin.”
Andreessen ja useat muut teknologiavaikuttajat kuten Elon Musk alkoivat nähdä demokraattien hallinnon haittaavan innovaatioita. Bidenin hallinnon aikana sääntelyn koettiin lisääntyvän merkittävästi. Yritysjohtajille soitettiin liittovaltion tasolta käskyttäviä puheluita.
Erityisesti kryptovaluuttoihin ja tekoälyyn kohdistuneet toimet olivat Andreessenille viimeinen pisara: “He käynnistivät tajuttoman terrorikampanjan kitkeäkseen kryptot. Kun he uhkasivat tehdä samaa tekoälylle, ymmärsimme, että on puolustauduttava poliittisesti.” Kokemus sai Andreessenin ja useat muut teknologiajohtajat kääntymään Trumpin puoleen.
Trumpin hallinnon viesti teknologiayrityksille oli selkeä: vähemmän sääntelyä ja elintilaa innovaatioille. Andreessenin mukaan republikaanien ajattelussa korostui halu tehdä Yhdysvalloista globaali voittaja, maailman teknologinen johtotähti. Ajatukseen Trumpin toisesta kaudesta kohdistettiin nyt optimistisempia odotuksia. Sen nähtiin tuovan mukanaan paremmin organisoitu tiimi, paremmin tehtäviensä tasalla oleva hallinto.
Tätä nykyä teknologia-ala on pysyvästi poliittinen kiistakapula, sillä sen vaikutusvalta on niin suuri. Andreessen kertoo tiedostavansa tämän hyvin. Hänen mukaansa teknologiayritysten on ylläpidettävä suhteitaan politiikkaan pitkällä aikavälillä, sillä paluuta vanhaan ei ole: “Sektorin on saatava äänensä kuuluviin.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Laittomasti maassa olevien rikollisten karkotukset on saatu käyntiin Yhdysvalloissa. Demokraattipoliitikot ja karkotettavat jengiläiset kiukuttelevat, mutta maahanmuuttopoliisit tekevät kiukuttelusta välittämättä ratsioitaan. Ensimmäiset palautuslennot on jo suoritettu onnistuneesti.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.
Argentiinan presidentti Javier Milei osallistui World Economic Forumin kokoukseen Davosissa ja piti maailman eliitin edessä räväkän puheen. Milei arvosteli feminismiin, DEI-periaatteisiin, ympäristöradikalismiin ja sukupuoli-ideologiaan liittyviä ilmiöitä ja luonnehti massamaahanmuuttoa sekä kulttuurista häpeää itsetuhoiseksi. Hän peräänkuulutti länsimaille historiallista muutosta – paluuta juurilleen.
Kolme Gazasta vapautettua panttivankia kertoi tiistaina, että heitä pidettiin vangittuina YK:n alaisen UNRWA:n pakolaisleireillä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti ensi töikseen Yhdysvaltain rahoituksen UNRWA:lle presidentin asetuksella virkaanastujaispäivänään maanantaina.
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti virkaan astuttuaan 20.1. ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi. Rajalle on lähetetty joukkoja, ja maahanmuuttoviranomaiset suorittavat laajoja ratsioita. Laittomia maahanmuuttajia tullaan karkottamaan massoittain – ja tämä tulee olemaan suurin karkotusaalto Yhdysvaltain historiassa.
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
