Miksi Suomi ei palauta turvapaikanhakijoita Unkariin? – Migri ei pidä maata turvallisena

Viime viikolla uutisoitiin Unkarista tulleiden turvapaikanhakijoiden palauttamisten jäädyttämisestä. Suomen Uutiset kysyi Maahanmuuttovirastolta ja Helsingin hallinto-oikeudesta, noudattaako päätös Dublin–sopimusta.

Helsingin hallinto-oikeus on tehnyt Unkarin palautusten jäädyttämisiä viime syksystä lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että kun Maahanmuuttovirasto (Migri) on tehnyt Dublin-asetuksiin perustuvan käännyttämispäätöksen turvapaikanhakijalle, hakija on pyytänyt hallinto-oikeudesta käännytyksen täytäntöönpanon kieltämistä.

– Hallinto-oikeus on Unkarin turvallisuussyiden takia hyväksynyt syksystä lähtien kaikkien hakijoiden pyynnöt kieltää päätösten täytäntöönpanoja, Maahanmuuttoviraston Dublin-tulosalueen johtaja Kukka Krüger sanoo.

– Dublin-asetusten mukaan hakijalla on oikeus hakea muutosta käännytyspäätökseen tai asian uudelleen käsittelyä ja siinä yhteydessä pyytää, että käännytystä ei täytäntöönpantaisi ennen kuin valitus on lopullisesti ratkaistu.

Hakijat valittaneet Unkarin oloista

Hallinto-oikeuteen saapuneissa valituksissa turvapaikanhakijat ovat kuvailleet, että palautettuna Unkariin he joutuisivat epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi tai että heidän hakemustaan ei tutkittaisi asianmukaisella tavalla.

– Hallinto-oikeus on kieltänyt käännytysten täytäntöönpanoja sen takia, että ehdimme hankkia asian ratkaisun yhteydessä käytetyt asiakirjat ja harkita valituksien lopputulokset yksilöllisesti, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä kertoo.

Lopulliset päätökset valituksiin tekevät hallinto-oikeuden tuomarit.

– Ratkaisut pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti.

Tiedot turvallisuustilanteesta järjestöiltä ja medialta

Maahanmuuttoviraston lausunnot Unkarin turvallisuustilanteesta perustuvat kansainvälisten järjestöjen raportteihin ja median tietoihin.

– Emme tietenkään ole pelkästään näiden tietojen varassa. Selvityksessä on käytetty myös muun muassa Euroopan ihmisoikeusratkaisuja. Esitetyn kritiikin (Unkarin tilanteesta) valossa on hyvin ymmärrettävää, että hallinto-oikeus haluaa tutkia Unkarin palautukset tarkemmin, Krüger sanoo.

Migrin mukaan syksyn tilannemuutos johtuu siitä, että kyseistä reittiä pitkin on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin ennen.

“Dublin-asetuksia ei rikota”

Grüger sanoo, että Dublin-asetus toki velvoittaa sitä soveltavia valtioita, mutta asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin mitä mediassa on annettu ymmärtää.

– Tuntuu siltä, että julkisessa keskustelussa Dublin-asetusten perään on huudeltu sellaisissa ongelmissa, joihin Dublin ei ole vastaus. Asetusten nojalla voidaan määritellä se valtio, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Silti jokaisella valtiolla on oikeus päättää, käännytetäänkö hakija vastuussa olevaan valtioon vai tutkitaanko hakemus siinä valtiossa, jossa turvapaikanhakija on. Eli toisin sanoen, hallinto-oikeuden ratkaisuissa ei rikota Dublin-asetuksia.

Migri teki viime vuoden aikana noin 1 000 päätöstä, joissa hakija käännytettiin toiseen valtioon Dublin-asetusten perusteella. Tarkkaa tilastointia ei ole olemassa, mutta Migrin mukaan suuressa osassa tapauksista vastuuvaltiona on ollut Unkari.

Suomi pyrkii yhä olemaan EU:n mallioppilas

Aiemmassa Suomen Uutisten artikkelissa perussuomalaisten kansanedustaja ja lakimies Ville Tavio kritisoi Suomen avokätisyyttä.

– EU on turvapaikkalainsäädännön villi länsi, jossa jokainen valtio tekee mitä lystää, mutta Suomi pyrkii yhä olemaan EU:n mallioppilas.

Tavio ymmärtää lain puitteet, mutta toivoisi asiaan muutosta.

– Turvapaikanhakijoilla on laillinen oikeus valittaa kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Turvapaikkakriisin laajuus huomioiden on kuitenkin vaarana, että tuomioistuin ajautuu tekemään poliittisia päätöksiä, sellaisia, jotka pitäisi jättää hallituksen ja ministeriön päätettäväksi.

Kuvassa: Turisteja Unkarin pääkaupungissa Budapestissa.