Esimerkki turvapaikkapuhuttelupöytäkirjasta maahanmuuttovirastossa. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Migriltä uudet linjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta – toissijaisen suojelun saaminen vaikeutuu
Maahanmuuttovirasto Migri kertoo tiedotteessaan päivittäneensä Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteeseen perustuvat maalinjaukset. Turvallisuustilanne on hiljalleen parantunut kaikissa kolmessa maassa. Tämä merkitsee sitä, että niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella on entistä vaikeampi saada oleskelulupaa Suomeen.
Turvapaikanhakijoiden oleskelulupien edellytykset kiristyvät. Eilen ulkomaalaislaista poistui säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Humanitaarinen suojelu on ollut Suomen kansallinen lupakategoria. Muutos merkitsee, että kansainvälisen suojelun perustella myönnettäviä oleskelulupia ovat jatkossa turvapaikka ja toissijainen suojelu.
Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan on myös päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteeseen perustuvat maalinjaukset. Turvallisuustilanne on viime kuukausina hiljalleen parantunut kaikissa kolmessa maassa, vaikka tietyillä yksittäisillä alueilla tilanne on paikallisesti saattanut välillä huonontuakin. Turvallisuustilanteen paraneminen merkitsee, että myös toissijaisen suojelun perusteella on entistä vaikeampi saada oleskelulupaa.
Humanitaarisesta suojelusta luovutaan kokonaan
Humanitaarisen suojelun kategoria on ollut Suomen kansallinen erikoisuus turvapaikanhakijoille, jotka eivät täytä turvapaikkakriteereitä. Kategoria syntyi Matti Vanhasen hallituksen (2007-2011) aikana silloisen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (rkp) esityksestä.
Humanitaarinen suojelu on toiminut oleskeluluvan perusteena, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät ole täyttyneet, mutta hakija ei ole voinut palata kotimaahansa sen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi. Käytännössä on ollut kyse esimerkiksi Keski- ja Etelä-Somalian alueelta kotoisin olevista henkilöistä, joiden ei ole katsottu voivan palata, koska he olisivat voineet joutua vaikeisiin olosuhteisiin. Myös Irakissa ja Afganistanissa on ollut alueita, joilla on katsottu olevan erityisen huonot olosuhteet.
Migrin mukaan ulkomaalaislain muutos ei vaikuta jo myönnettyjen oleskelulupien voimassaoloon, mutta jatko-oleskelulupaa ei voi enää saada humanitaarisen suojelun perusteella. Kun aiemmin humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen lupa umpeutuu, hänen pitää joko poistua maasta tai hakea uutta lupaa jollakin toisella perusteella. Muita oleskeluluvan perusteita voivat olla esimerkiksi työnteko, opiskelu, elinkeinonharjoittaminen tai perheside Suomeen.
Maahanmuuttovirasto on myöntänyt vuosittain muutamia satoja oleskelulupia humanitaarisen suojelun perusteella lähinnä Irakista ja Somaliasta tulleille.
Toissijaisen suojelun saaminen vaikeutuu
Myös toissijaista suojelua on entistä vaikeampi saada. Syynä on parantunut turvallisuustilanne Suomen kannalta keskeisissä lähtömaissa.
Maahanmuuttovirasto on saanut valmiiksi Afganistanin, Irakin ja Somalian puolivuosittain tarkistettavat turvallisuuskatsaukset, joissa arvioidaan muun muassa, onko tietylle alueelle turvallista palata. Maahanmuuttoviraston mukaan Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan voi tällä hetkellä palata kaikille alueille ilman, että siellä esiintyvät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuttavat vaaraa henkilölle, hänen pelkän läsnäolonsa takia.
Maahanmuuttovirasto seuraa turvapaikanhakijoiden keskeisten lähtömaiden turvallisuustilannetta säännöllisesti, mutta yksittäisen henkilön oleskeluluvan harkinnassa painotetaan kuitenkin yksilöllisiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteita.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kommentoi Helsingin Sanomille, että uusi linjaus vaikuttaa kaikkiin tällä hetkellä käsittelyssä oleviin hakemuksiin, joita on noin 20 000.
”Kielteisiä päätöksiä tulee enemmän”, Vuorio totesi.
Turvapaikanhakijoiden määrä pysynyt pienenä
Turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt viime kuukaudet turvapaikkakriisiä edeltäneellä, noin sadan viikkotulijan tasolla. Hakijapiikki osui viikon 39/2015 kohdalle, jolloin Suomeen saapui 3939 turvapaikanhakijaa.
Viikoittaiset turvapaikanhakijamäärät.
Viime- ja tämän vuoden tulijatilanne selviää Maahanmuuttoviraston ylläpitämistä viikkoraporteista.
Turvapaikanhakijoiden tulijavirtaa on padottu monin tavoin. Kyse on ollut osittain kotimaisista, osin eurooppalaisista toimista. Erityisen voimakas vaikutus on ollut EU:n ja Turkin välisellä sopimuksella, EU-maiden rajavalvontatoimenpiteillä, Tornion järjestelykeskuksella, Suomen ja Venäjän välisillä neuvotteluilla sekä perheenyhdistämiskriteerien tiukennuksilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta tiukentaa maahanmuuton säännöksiä
Eerola maahanmuutosta: ”Suomessa oltu erittäin sinisilmäisiä, nyt meitä tolkun ihmisiä vihdoin kuunnellaan”
Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa – kielteinen päätös 85 prosentille irakilaisista, 93 prosentille somalialaisista
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää