Lapsia leikkimässä Mogadishun Lido-rannalla Eid al-Fitr -juhlan aikana. Kuva vuodelta 2015. / UN Photo/Tobin Jones
Migri: Uskottavan hallinnon rakentaminen klaanien hallitsemaan Somaliaan vaikeaa, enemmistöllä ei käsitystä siitä, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus, tasa-arvo tai vapaus
Maahanmuuttoviraston (Migri) tuoreen raportin mukaan Somalian turvallisuustilanne on edelleen heikko. Vaikka terroristijärjestöksi luokiteltavan Al-Shabaabin kyky tehdä iskuja on heikentynyt, aiheuttaa se edelleen merkittäviä turvallisuusongelmia. Yhteiskunnan modernisoinnin tiellä on myös toinen tekijä – klaanijärjestelmä.
Somalian modernisoitumiskehityksen tiellä on vahva klaanijärjestelmä. Maan hallintoa on yritetty rakentaa liittovaltion ja sen sisällä toimiviin osavaltioiden varaan, mutta tie toimivaan yhteiskuntaan on tuskainen.
Migrin mukaan Somalian liittovaltion osavaltioiden muodostusprosessi on saatu päätökseen ja paikallishallinnot ovat aloittamassa toimintaansa.
– Yleisesti ottaen hallintorakenteiden sekä turvallisuusviranomaisten toiminnan kehittämisessä on edistytty. Prosessin yhteydessä liittovaltion asema suhteessa osavaltioihin on heikentynyt ja liittovaltion sekä osavaltioiden keskinäisissä suhteissa on esiintynyt jännitteitä.
Niin liittovaltion kuin osavaltion hallintojenkin sisällä on tapahtunut yhteistyökykyä heikentävää sisäistä pirstaloitumista. Migrin mukaan maan poliittinen kehitys ei ole vastannut sitä, mitä kansalaiset ovat odottaneet.
– Osavaltioiden sisällä on ollut havaittavissa vallan keskittämistä alueella vahvassa asemassa olevan klaanin käsiin. Jubamaan hallinnossa Ogaden-klaanilla on keskeinen rooli, mikä on jättänyt muut ryhmät marginaalisempaan asemaan. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut jossain määrin Hirshabellen osavaltiossa, missä puolestaan Hawiye-klaanin alaryhmät ovat olleet dominoivia, Migri kuvailee.
Raportti kuvaa klaanijärjestelemän piirteitä:
– Uskottavan hallinnon rakentaminen Somaliassa on vaikeaa, koska enemmistöllä somaliväestöstä ei ole omakohtaista kokemusta sellaisesta. Heillä ei ole käytännön tietoa siitä, mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, vapaus ja tasa-arvo, tai mitä niiden varaan rakentuvan yhteiskunnan muodostaminen edellyttää. Nykyinen hallinto on klaanipohjainen ja perustuu pitkälti klaanikiintiöihin ja neuvotteluihin, missä jokainen klaani on pyrkinyt maksimoimaan omien jäsentensä määrän edistääkseen oman yhteisönsä etuja. Asennetta kuvastaa perinteinen somalialainen vertauskuva, missä valtio nähdään lypsävänä naaraskamelina, ja mitä enemmän hallinnossa on oman klaanin edustajia lypsämässä, sitä enemmän oma yhteisö hyötyy.
– Klaanin merkitystä ei voi ylikorostaa Somaliassa. Se on keskeinen osa somalialaisen identiteettiä koko Somaliassa. Käytännössä valtiota ja julkisia palveluita ei ole ollut vuosikymmeniin, ja ainoa toimija mihin yksilö on voinut luottaa ja miltä saada tukea, on oma klaani. Klaaniyhteyksien ja -verkostojen avulla mahdollistuu pääsy erilaisiin palveluihin ja yhteiskunnallisiin valta-asemiin. Klaani on se toimija, joka auttaa ja jolta pyydetään apua silloin kun sille on tarvetta, myös turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisuus ja siihen sisältyvät oikeudet ovat käsitteinä vieraita somalialaisille. Yleisesti ottaen kaikki tarvitsevat Somaliassa oman klaaninsa tukea.
– Klaani tarjoaa mahdollisuuden selvitä hengissä ja ratkoa elämiseen liittyviä ongelmia vaikeissa elinolosuhteissa. Tässä suhteessa klaani on positiivinen voima. Se on olennaisen tärkeä myös kotoutumisprosessissa, kun henkilö palaa pakolaisuudesta tai diasporasta takaisin kotimaahansa. Klaanijäsenyys on vastavuoroista ja jokaisen klaanin jäsenen edellytetään auttavan ja tukevan klaania ja sen jäseniä kaikin mahdollisin keinoin. Yhteisöllisyys on vahvaa ja sitovaa. Yksilöllisiä valintoja, jotka ovat ristiriidassa yhteisön omaksumien periaatteiden ja sääntöjen kanssa, on vaikea tehdä. Pelko yhteisön ulkopuolella joutumisesta on erittäin vakava uhka.
Vallitsevassa kulttuurissa klaanijohtajien rooli on Migrin mukaan yhteiskunnallisesti tärkeämpi kuin poliitikkojen, kuten ministerin tai parlamenttiedustajan. Jokainen ministeri ja parlamentaarikko on ensisijassa klaaninsa edustaja ja vastuussa sille. Klaanijohtajan tehtävänä on puolustaa toimissaan klaanin etua. Raportti jatkaa:
– Klaanijohtaja voi kääntää niin halutessaan klaanin hallitusta vastaan. Klaaniyhteys on keskeisellä sijalla myös työelämässä. Rekrytointi julkisiin ja yksityisiin työpaikkoihin tapahtuu pitkälti klaanisuhteiden perusteella. Työntekijän palkkaavalla henkilöllä katsotaan olevan moraalinen velvollisuus rekrytoida ensisijassa omasta klaanista. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöä ei useinkaan valita tehtävään hänen osaamisen ja ammattitaidon perusteella, vaan koska hän kuuluu ”oikeaan” klaaniin. Joskus tämän seurauksena voi rekrytoiduksi tehtävään tulla osaamisensa puolesta sopimaton luku- ja kirjoitustaidoton henkilö.
– Somalian nykyinen parlamentti on klaanipohjaisesti valittu ja kaikki keskeiset poliittiset instituutiot perustuvat klaanijakoon. Maassa on määrä järjestää seuraavat vaalit vuonna 2020 ja ne on tarkoitus järjestää suoran demokratian periaatteen mukaisesti. Tällöin jokainen äänioikeutettu voi äänestää klaanista riippumatta sopivaksi katsomaansa ehdokasta. Toteutuessaan tämä vähentäisi klaanien merkitystä. On kuitenkin oletettavaa, että vallitseva kulttuuri ei muutu nopeasti, vaan klaanien rooli säilyy vahvana tämänkin jälkeen yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten virkanimityksissä, työpaikan saamisessa, poliittisessa järjestäytymisessä, resurssien jakautumisessa, jne.
Raportin koostamista varten kaksi Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkijaa vieraili Mogadishussa ja Nairobissa tiedonhankintamatkalla tammikuussa 2018. Migri haastatteli raporttia varten useita Somaliassa operoivia kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita. Turvallisuussyistä useimmat lähteet halusivat tulla haastatelluksi anonyymisti ilman että niitä voidaan tunnistaa. Maatietopalvelun tutkijat haastattelivat osan lähteistä Mogadishussa ja osan Nairobissa. Yksi lähde haastateltiin Suomesta käsin Skypen välityksellä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää