LEHTIKUVA
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Runsaan tunnin mittaista suoraa keskustelua seurasi Elon Muskin omistamassa X:ssä ja keskustelun tulkattuna striimanneiden saksalaisten nettikanavien kautta yli puolitoista miljoonaa ihmistä.
Sekä EU:ssa että Saksassa oli varauduttu vahtimaan, rikkooko etukäteen runsaasti huomiota herättänyt keskustelu sosiaaliselle medialle ja vaalitaistelulle asetettuja ehtoja. Saksassa pidetään liittopäivävaalit 23. helmikuuta.
Jännitystä oli synnyttänyt etukäteen Muskin Welt am Sonntag -lehdessä julkaisema vieraskynäkirjoitus, jossa hän totesi, että ”AfD on ainoa puolue, joka pystyy pelastamaan Saksan”. Saman hän toisti torstaina keskustellessaan Alice Weidelin kanssa kehottaessaan saksalaisia äänestämään AfD:tä.
Muskin päätös avata oma verkkonsa saksalaisen päämedian hylkimälle oppositiopuolueen puheenjohtajalle ja liittokansleriehdokkaalle on käynnistänyt myrskyisän väittelyn sosiaalisen median käytöstä vaalikampanjointiin ja samalla keskustelun mielipiteen- ja sananvapauden rajoista.
Myös Saksassa ovat monet ihmiset julistaneet lähtevänsä X:stä sillä perusteella, että siellä saa kuka tahansa esittää kaikenlaisia mielipiteitään. Tuoreimpia lähtijöitä ovat Muskin ja Weidelin keskustelun jälkeen myös palvelualojen ammattiliitto Verdi, opettajien ammattiliitto GEW sekä perusteluja tarkemmin kertomatta Saksan korkein oikeus.
Kriittisiä kysymyksiä ovat herättäneet Muskin ja Weidelin paljon näkyvyyttä saaneen keskustelun jälkeen verkkoalustojen omistajien mahdollisuudet ohjata yleistä mielipidettä säätelemällä viestien näkyvyyttä.
Kritiikin kohteeksi on joutunut Saksassa nyt myös yhdysvaltalaisen Mark Zuckerbergin ilmoitus, että myös hänen omistamassaan Meta-Facebookissa luovutaan faktantarkastuksesta, ensiksi USA:ssa ja myöhemmin mahdollisesti muuallakin.
Perusteluksi linjan muutokselle hän kertoi haluansa vahvistaa ihmisten mielipiteen- ja sananvapautta sekä estää vastaisuudessa monet nykyisestä käytännöstä johtuneet virheet.
Saksassa, jossa vallitsee historiallista perua voimakas tahto valvoa ja kontrolloida kansalaisia, mielipiteenvapaus on erityisen arka ja kiistelty teema.
Saksan perustuslaki takaa mielipiteen- ja sananvapauden, mutta sitä rajoittavia ehtoja on yhä enemmän.
Natsismin levittämiseen ja vähättelyyn sekä kansankiihotukseen liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat saksalaisille selviä. Muilta osin ollaan usein hämärän rajamailla.
Vähemmän ymmärrystä löytyy liittokansleri Olaf Scholzin (sd) hallituksen aikana säädetylle laille, jossa rangaistusrajaa on alennettu poliittisiin henkilöihin kohdistetun kriittisten ja poliitikon itsensä mielestä hänen kunniaansa loukkaavien mielipiteiden kohdalla.
Käytäntö on osoittanut, että poliitikoille on avautunut uuden lain myötä mahdollisuus tehdä rikosilmoitus käytännössä myös aikaisemmin satiiriksi luokitellusta vitsailusta ja jopa aivan tavallisesta jokamiehen kritiikistä.
Vihreiden ministerit Robert Habeck ja Annalena Baerbock ovat tehneet satoja rikosilmoituksia heidän poliittiseen toimintaansa kohdistuneesta piikittelystä, jonka he ovat kokeneet kunnianloukkaukseksi.
Ministerien rikosilmoitukset ovat johtaneet usein kotietsintöihin ja syylliselle tuhansien eurojen sakkoihin.
Saksa on ollut aloitteellinen ja aktiivinen ajaessaan nettiä ja sosiaalista mediaa valvovan lainsäädäntöä myös EU-tasolla.
Maan oman, vuonna 2017 säädetyn nettipalvelulain perusteella verkkoalustoille, kuten Meta-Facebookille ja vastaaville voidaan langettaa viiden miljoonan euron sakko, jos ne eivät reagoi rangaistavasta sisällöstä tehtyyn ilmoitukseen 24 tunnin sisällä.
Käytännössä tämä on johtanut tilanteeseen, että alustalta on poistettu sisältöä varmuuden vuoksi, jotta yhtiö ei joutuisi kallisiin ja pitkiin oikeusprosesseihin.
Tavallisen käyttäjän kannalta alustan ylivarovaisuus on voinut johtaa tilanteeseen, että jonkun tahon vihapuheeksi, kiihotukseksi ja vääräksi uutiseksi ilmiantama mielipide on poistettu ja muutakin näkyvyyttä rajoitettu, vaikka todellisuudessa kyse olisi ollut vain toisenlaisesta mielipiteestä tai huonosti rajatusta valokuvasta.
Viime vuoden alussa EU:ssa voimaan astunut DSA-digipalveluasetus vastaa periaatteiltaan ja käytännöllisellä tasolla saksalaista lainsäädäntöä. Saksan hallitus sai siinä läpi koko Eurooppaan suunnilleen saman säännöstön kuin mikä on ennestään käytössä omassa maassa.
Motiivina verkkoalustojen tiukentuneelle valvonnalle ei ole pelkästään alaikäisten varjelu vaan yhä enemmän myös terrorismilta ja rikollisuudelta suojautuminen.
Varjopuoli on, että sama systeemi mahdollistaa myös mielipiteiden valvomisen.
Enää vain 40 prosenttia saksalaisista uskoo Allensbach- ja Media Tenor -tutkimuslaitosten mukaan että voi sanoa vapaasti poliittisen mielipiteensä. Vielä vuonna 1990 vapaaseen mielipiteeseen uskoi 78 prosenttia saksalaisista.
Lähes joka toinen sanoo, että omien mielipiteiden esittämisessä on parempi olla varovainen. Rajalinja sallitun ja kielletyn mielipiteen välillä on osoittautunut häilyväksi, usein mielivaltaiseksi. Epämääräisimällä alueelle ollaan usein kansankiihotuksessa.
Saksassa toimii useita valtiollisia sekä valtion rahoittaman myös muita yhteisöjä, joiden tehtävänä on haravoida Meta/Facebookia, X:ää, YouTubea, TikTokia, Telegramia ja Instagramia sekä muita verkkoalustoja – ja ottaa vastaan niiden sisällöstä tehtyjä ilmiantoja.
Tunnetuimpiin saksalaisiin netin ja sosiaalisen media kontrolli- ja ilmiantokeskuksiin kuuluu Saksan lehdistön tietotoimiston DPA:n ohella vasemmistolainen Correctiv-toimittajakollektiivi, joka toimii myös Meta/Facebookin virallisena faktantarkastajana.
Valtiolta, osavaltioilta ja muita kanavia pitkin rahoituksensa saava Correctiv saa lisätukea muun muassa myös kansainvälisiltä ihmisoikeus- ja ilmastorahastoilta sekä joitakin vuosia sitten myös USA:ssa elävältä unkarilaiselta miljardööriltä George Sorosilta hänen säätiöidensä kautta.
Correctiv tunnetaan Saksassa roolistaan AfD-puolueen vastustajana. Innokkuus oppositiopuolueen jahtaamisessa on nyt vaarassa koitua myös sen itsensä kohtaloksi faktantarkastajien jäätyä kiinni perättömien tietojen levittämisestä.
Toimittajakollektiivin väite, että AfD:n jäseniä olisi ollut mukana suunnittelemassa Potsdamissa runsas vuosi sitten pidetyssä kokouksessa maahanmuuttajien karkottamista Saksasta osoittautui perättömiksi.
Eräät kokoukseen osallistuneet henkilöt haastoivat faktantarkastajat oikeuteen väärien tietojen levittämisestä. Toimittajat joutuivat myöntämään, että juttu oli ainakin osittain keksitty.
Correctivin liikkeelle laittama ja median vielä samana päivänä levittämä perätön tieto palveli AfD:n vastaisen hengen nostattamisessa.
Yli miljoona ihmistä marssi suurkaupungeissa järjestetyissä massatapahtumissa “oikeistoa vastaan” ja vaati AfD:n kieltämistä. Niihin osallistui ay-liikkeen, kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen lisäksi hallituksen ministereitä sekä erääseen myös liittokansleri.
Oikeuden vääriksi toteamille tiedoille perustunut kampanjointi loppui kuitenkin vasta siihen, kun tuomioistuin määräsi muun muassa Saksan yleisradion kakkostelevisiolle ZDF:lle uhkasakon, jos se jatkaa valheiden levittämistä.
Verkkoalustoilla julkaistuista vihaa lietsovista, loukkaaviksi ja vääriksi koetuista kommenteista, kuvista ja videoista voi tehdä Saksassa ilmiantoja nimellä tai nimettömänä suoraan keskusrikospoliisille BKA:lle nimenomaan tätä tarkoitusta varten perustettuun ilmiantokeskukseen.
Vuosina 2021-2024 ilmiantoja tehtiin 35 800, joista 84 prosenttia johti rikosoikeudellisiin seurauksiin.
EU:ssa säädetyn DSA-digipalveluasetuksen hyväksymiin ilmiantokeskuksiin ja faktantarkastajiin kuuluu Saksassa myös pääosin verovaroilla toimiva REspeckt!-järjestö.
Se ottaa vastaan ilmoituksia netissä havaitusta vihasta ja lietsonnasta omalla kotisivullaan ja ohjaa ne sieltä edelleen poliisille.
Suljetuilla chat-keskustelusivuilla havaitusta vihapuheesta järjestö neuvoo nappaamaan ruutukuvan ja lähettämään se ilmiannon liitetiedostona.
REspeckt!:ille lähetetään keskimäärin 84 ilmiantoa päivässä. Niistä runsas kolmannes johtaa järjestön mukaan rikosilmoitukseen.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Joukko saksalaisia liittopäiväedustajia aikoo esittää parlamentille, että se tekee perustuslakioikeudelle anomuksen oppositiossa istuvan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kieltämiseksi. Esityksen tueksi ”mummot oikeistoa vastaan” - järjestö on kerännyt 855 000 nimen adressin.
Saksan vasemmistoradikaali Antifa-liike kehottaa syyskuussa pidettävien itäisen Saksan osavaltiovaalien edellä väkivaltaisiin iskuihin AfD-puoluetta vastaan.
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Facebookia pyörittävän Meta-yhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myöntää yrityksensä harjoittaneen perusteetonta sensuuria presidentti Bidenin hallinnon painostuksesta. Bidenin pojan korruptioepäilyjä koskevat jutut sensuroitiin "Venäjän disinformaationa", vaikka ne perustuivat tosiasioihin. Zuckerberg myöntää nyt Facebookin tehneen väärin.
Tunnettu brittikoomikko pitää sananvapautta elämän toiseksi tärkeimpänä asiana. Hän kuvailee brittiläisen yhteiskunnan henkistä tilaa "uutena suvaitsemattomuutena", jossa kaikki toisinajattelijat yritetään vaientaa rangaistuksen uhalla. Britannian viimeaikaisten tapahtumien myötä Atkinsonin puhe on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Viikon suosituimmat
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Muutaman vuoden takainen Afrikan tähti -rasismikohu on lämmitetty uudestaan. Tällä kertaa asialla on turkulainen vasemmistopoliitikko Paco Diop, joka kertoo irtisanoutuneensa työstään Afrikan tähti -peliin sisältyvän rasismin vuoksi. Lisää löylyä kiukaalle heittää Turun apulaispormestari ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Piia Elo, jonka mukaan Afrikan tähti -pelit kerätään pois Turun kaupungin päiväkodeista.
Elinkeinoministeri Wille Rydman kehottaa kuntapäättäjiä pidättäytymään ulkopolitikoinnista ja pysymään omalla tontillaan. - Kunnan tulee keskittyä oman toimivaltansa asioihin – siis kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja palveluiden varmistamiseen. Se, että kaupunginvaltuutetut askaroivat ulkopoliittisten tai kansainvälisten kysymysten parissa, on kaikki pois kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisesta, Rydman sanoo.
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa blogissaan tuloeroista, hallituksen vastustuksesta ja kovaäänisen median propagandasta, joka moninkertaistaa vasemmisto-opposition viestin. Sosiaalisen median keskusteluissa on ihmetelty viime päivinä, miksi uuden kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Syytä onkin ihmetellä, sillä tuloerot eivät todella ole Suomessa ongelma.
Dosentti Arto Selkälä kysyy Uuden Suomen puheenvuorossaan: "Haluammeko kulttuurituotteiden kieltämiseen, kielellisten ilmaisujen sensurointiin ja viime kädessä yksilön itseilmaisun rajoittamiseen tähtäävien arvojen leviävän yhä laajemmalle, vai haluammeko sen sijasta edistää länsimaista yksilön vapauteen ja valistuksen arvoihin perustuvaa kulttuuria?"
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin eilen julkistamassa laajassa jäsenkyselyssä kartoitettiin hoitajien kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta ja kielitaidosta. Kyselyssä suomalaisista hoitajista selvä enemmistö koki ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden kielitaidon riittämättömäksi ja kuormittavaksi.
Pohjoisen maaliikenneyhteydet ovat yksi liikenne- ja viestintäministeriön tämän hallituskauden kärkiteemoista. Niiden avulla kyetään varmistamaan, että kaluston, avun ja ihmisten liikkuminen myös häiriötilanteissa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kommentoi aihetta tänään Ylen Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen jättää kirjallisen kysymyksen opetusministerille koskien tiedevastaisen opetuksen leviämistä peruskouluun. Koponen nostaa esiin huolen siitä, että peruskoulun oppimateriaaleihin on ilmaantunut sisältöjä, jotka eivät perustu tieteelliseen näyttöön vaan ideologisiin näkemyksiin, erityisesti sukupuolen moninaisuuden osalta.
Lue lisää
Lue lisää
